- Se on mahdotonta, toteaa viljatalouden professori Hannu Salovaara kysymykseen, voisivatko kaikki maailman ihmiset karpata.
Ruokavalio, jossa hiilihydraatit korvataan proteiinipitoisilla tuotteilla, kuormittaa ympäristöä huomattavasti enemmän.
- Jos söisimme pääasiassa lihaa, meitä pitäisi olla täällä huomattavasti vähemmän, Salovaara sanoo.
Lisäksi lihantuotannon hiilijalanjälki on raskas. Brasilialainen häränpihvikilo tuottaa jopa 40 kiloa kasvihuonekaasuja. Kotimainen liha liikkuu 15–20 kilossa. Kotimainen possu on ilmastolle kevyempi valinta, sillä yhden possukilon tuottaminen päästää kasvihuonekaasuja ilmakehään vain 4–5 kiloa.
Lihat kalpenevat silti selkeästi kasviksille, joiden tuottaminen kuormittaa ilmakehää vain 300–400 grammalla kiloa kohden. Myös viljatuotteet liikkuvat vain kilon kieppeillä.
Hiilareita moneen lähtöön
Vaikkei karppaajaksi tunnustautuisikaan, moni on alkanut karttaa hiilihydraatteja.
Salovaara muistuttaa, että hiilihydraatteja sisältäviä tuotteita on moneen lähtöön.
- Kokojyväleivästä saa monta muutakin asiaa kuin niitä hiilihydraatteja. Siitä saa kuituja, kivennäisaineita ja vitamiineja - kaikki hyvät ovat siellä, hän sanoo.
Salovaara ei panisi edes sokereita pannaan.
- Ei tuomittaisi kaikkea, vaan kohtuus kaikessa. Nauttiakin voi, kun on sen aika, ja muuten pitää ruokavalion balanssissa.