- Oma kantani on selvä ja horjumaton: Suomen on säilytettävä asemansa sotilaallisesti liittoumattomana, puolueettomana maana. Ulkopolitiikassa on tärkeintä, että Suomi jatkaa sillä turvallisella linjalla, jonka J.K Paasikivi ja Urho Kekkonen sotien jälkeen viitoittivat.
Väyrynen aikoo olla myös Eurooppa-politiikassa aktiivinen, erityisesti kun unionissa käsitellään presidentin valtaoikeuksiin kuuluvia asioita. EU-asiat kuuluvat pääosin pääministerin ja hallituksen toimivaltaan
- Euroopan unionilla on yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Kun Suomi osallistuu sen kehittämiseen ja toteuttamiseen, meidän linjamme määritellään myös tältä osin tasavallan presidentin johdolla. Mielestäni EU:lle pitäisi kehittää sen vahvuuksiin nojautuva kestävän kehityksen globaalistrategia, johon haluan tasavallan presidenttinä vahvasti vaikuttaa.
Väyrysen mukaan erityisesti EU:n perussopimuksen mahdollinen muuttaminen on asia, josta neuvoteltaessa ja päätettäessä presidentillä on keskeinen rooli.
Väyrynen myös nostaa esiin pitkän ulkopoliittisen osaamisensa presidentin tärkeimmällä tehtäväalueella. Erityisesti hän korostaa vuosikymmenien asiantuntijuutta suurvaltanaapurin Venäjän asioissa.
Piikkiä lentää Lipposen ja Niinistön suuntaan
Väyrynen piikittelee puheessaan kilpailijoitaan sosiaalidemokraattien ja kokoomuksen presidenttiehdokkaita. Väyrynen syyttää Paavo Lipposta ja Sauli Niinistöä hätiköinnistä, kun Suomi liitettiin euroalueeseen. Tässä piilee Väyrysen mukaan koko velkakriisin perimmäinen syy.
- Euroalueesta tuli liian laaja ja siihen tuli mukaan liian erilaisia kansantalouksia. Alkuperäisen suunnitelman mukaan vain tietyt valtiot olisivat syventäneet poliittista yhdentymistään ja muodostaneet unionin kovan ytimen. Tämä suunnitelma oli viisas. Se olisi saattanut toteutua, ellei Paavo Lipposen ja Sauli Niinistön johtama Suomen hallitus olisi halunnut viedä meitä ensimmäisten maiden joukossa euroalueeseen.
Väyrynen pitää euroalueeseen liittymistä virheenä, ja muistuttaa keskustan vastustaneen hanketta. Suomen olisi sen sijaan pitänyt valita Ruotsin ja Tanskan linja.
- Lipposella ja Niinistöllä ei ollut sitä viisautta, että Suomi olisi jäänyt muiden Pohjoismaiden tapaan euroalueen ulkopuolelle. Odotan edelleen heiltä älykkyyttä kertoa, onko Suomella heidän mielestään jokin parempi tie päästä siitä pinteestä, johon olemme euroalueen jäsenenä joutuneet.
Väyrynen haikailee menetetyn vallan perään
Väyrystä näyttää harmittavan presidentin sisäpoliittisen valtaoikeuksien kaventaminen. Hän katsoo, että viime eduskuntavaalien aikaan presidentin apua olisi tarvittu erityisesti pitkäksi venähtäneessä hallituksen muodostamisessa. Hallitusneuvottelut ovat uuden perustuslain mukaan pääosin eduskuntaryhmien käsissä.
- Onkohan parlamentarismi tässä viety jo vähän liiankin pitkälle? Tämä kysymys herää viime keväänä ja kesänä käytyjen hallitusneuvottelujen perusteella. Vastaisen varalle on syytä pohtia, olisiko presidentin vaikutettava siihen, että kaikki vaihtoehdot tutkitaan sen varmistamiseksi, että hallituksen kokoonpano vastaa parhaalla tavalla vaalien tulosta.
Presidenttinä Väyrynen ilmoitti tutkivansa samantien hallituksen kaavaileman kuntauudistuksen lainmukaisuuden.
- Kunnallinen itsehallinto nauttii perustuslain suojaa. Tätä uudistusta käsiteltäessä saattaa syntyä tilanne, jossa tasavallan presidentillä on vahvat perusteet käyttää jopa järeimpiä valtaoikeuksiaan.
Paavo Väyrynen valittiin keskustan presidenttiehdokkaaksi puolueen ylimääräisessä puoluekokouksessa Helsingissä lauantaina. Puheen lopuksi Väyrynen lupasi olla vaalisloganinsa mukaisesti koko Suomen presidentti, koko kansan Paavo.