Prikaatinkenraali Pentti Airio ja opetusneuvos Sakari Viinikainen ovat koonneet Kymenlaakson sotilashistorian kansiin. Etulinjassa itään ja länteen - teos julkistetaan tämän viikon perjantaina. Kymenlaakso on ollut sotahistoriallisessa keskiössä 1400-luvulta asti. Sotilashistoriaa tunnetaan ja hyödynnetään varsin vähän.
- Kymijoki on ollut luonnonraja ja valtakunnan raja, jonka rannoilla on ratkottu erimielisyyksiä, Sakari Viinikainen sanoo.
Utin linnoitus kuuluu Katariina Suuren valtavaan linnoitusketjuun poikki Suomen. Ketju syntyi pikavauhtia Ruotsin ja Venäjän rajalle Kyminlinnasta Savonlinnaan.
- Miljoona ruplaa meni hukkaan, sillä Suomen sota siirsi rajan taas uuteen paikkaan, Sakari Viinikainen kertoo.
Sotilashistoria tarjoaisi matkailuyrittäjille paljon tuotteistettavaa. Tosi toimiin on ryhdytty vasta Miehikkälässä. Salpavaellukset ja korsukierrokset keräävät yhä enemmän väkeä lähes koskemattomiksi jääneisiin bunkkereihin ja kaivanteisiin.
Salpalinja rakennettiin välirauhan aikana . Se käsittää mm 720 teräsbetonikorsua, 350 km juoksuhautaa ja 225 km kiviesteitä. Salpavaelluksia on järjestetty 90-luvulta. Rauhanturvaaja-veteraani Terho Ahonen on niiden uranuurtaja.
- Aluehan oli sotasalaisuus. Se avautui vasta 20 vuotta sitten ja siitä lähtien olemme kehittäneet matkailua, Ahonen kertoo.
Kouvolan seudulla sotahistoriaa voisi tarjoilla vaikka Molotovin coctailin muodossa.
- Kapteeni Kuittinen kehitti sen Korian varuskunnassa vähän ennen talvisotaa. Se on halpa ase venäläisiä tankkeja vastaan, Sakari Viinikainen sanoo.
