Suomessa pikkujouluperinne on saanut alkunsa 1900-luvun alkupuolella. Ensimmäisiä pikkujouluja juhlivat yliopistojen osakunnat.
Dosentti Teppo Korhonen Helsingin yliopistosta kertoo, että pikkujoulun vieton esikuvina toimivat Lundin ja Upsalan yliopistojen opiskelijat 1800-luvun loppupuolella.
Työelämässä Kone Osakeyhtiö oli pikkujoulujen vietossa uranuurtaja; ensimmäisenä yrityksenä Suomessa se vietti pikkujouluja jo 1930-luvulla.
Puuroa ja vallattomuutta
Pikkujoulut olivat alkujaan osakuntien puurojuhlia. Puuro oli juhlaruokaa, jälkiruoan asemassa. Puurojuhlassa tärkeitä elementtejä olivat puuropuhe sekä sattuman sisältävän puuron syönti.
Mantelin löytäminen merkitsi kahta asiaa: Se, joka löysi mantelin, sai määrätä läsnäolijoille tehtävän. Toisaalta mantelin löytämällä naimattomat ihmiset saivat varmistettua naimisiin pääsyn.
Pikkujoulut ovat aina olleet isomman porukan juhla.
- Osallistujat ovat yleensä samanikäisiä. Pikkujoulut eivät ole varsinaisesti perhejuhla. Niillä on vallaton puoli: tanssia, seurustelua, ja myös alkoholilla on pieni merkitys. Pikkujoulut ovat iloinen juhla, toisin kuin vakava joulu, luonnehtii Korhonen.
Ydin säilyy
Pikkujoulu on virallisesti ensimmäisenä adventtina, jolloin joulukausi alkaa. Tällöin ravintolat täyttyvät juhlivasta väestä. Laman aikaan monet yritykset jättivät pikkujoulunsa pitämättä ja silloin taksit saivat seisoa häiriöttä tolpillaan.
Vaikka pikkujouluihin alusta asti kuulunut lahjojen antaminen ei kukkaroa juuri köyhdyttäisikään, voi pukeutumiseen kulua rahaa enemmänkin.
- Varsinkin naiset panostavat pukeutumiseensa; se on tapa juhlistaa tilaisuuden poikkeavuutta arjesta, Korhonen kertoo.
Korhonen uskoo, että pikkujouluja tullaan viettämään tulevaisuudessakin.
- Krääsää tulee lisää, mutta perusasiat pysyvät muuttumattomina. Ydin säilyy, vaikka päälle tulee kuorrutusta. Kansainvälistymisen ja maahanmuuton myötä pikkujouluihin omaksutaan uusia asioita ja perinteitä yhdistetään. Missään tapauksessa pikkujouluperinnettä ei ole syytä lakkauttaa.