Elintarviketurvallisuusvirasto Evira teki muutama vuosi sitten riskiarvioinnin maustekanelin sisältämästä kumariinista. Suomeen on elintarviketurvallisuusliitto ETL:n mukaan tuotu vuosikymmeniä pääasiassa kassiakanelilajiketta (Cinnamomum cassia), joka sisältää kumariinia 2 000-3 000 mg/kg, mutta joskus jopa 5 000-7 000 mg/kg.
Vain yksi lajike ceyloninkaneli (Cinnamomun zeylanicum) on luontaisesti kumariinitonta. Mausteyhtiöt ovat tietoisia eri kanelilajikkeiden kumariinipitoisuuksista, mutta ceyloninkanelia saa Suomessa lähinnä joistain luontaistuotekaupoista. Suuret mausteen maahantuojat eivät tätä lajiketta Suomeen tuo.
Esimerkiksi Santa Maria ja Meira tuovat maahan "burmankaneli"-lajiketta (Cinnamomum burmannii), jonka kumariinipitoisuus on Meiran tuotekehityspäällikkö Laura Koiviston mukaan keskimäärin vähäisempi kuin kassiakanelin.
- Burmanniissa on kumariinia meidän selvitysten mukaan n. 3 000 mg/kg, kuitenkin vähemmän kuin kassiakanelissa. Aikuinen voi huoletta nauttia vuorokaudessa noin teelusikallisen meidän kanelia ilman, että raja-arvot ylittyvät, Koivisto sanoo.
Eija Laakso Santa Marian kuluttajapalvelusta antaa samansuuntaisen viestin.
- Meidän käyttämässä kanelissa on kumariinia tutkimusten mukaan 3 500 mg/kg.
Ruokakeskon valikoimissa olevat kanelit ovat kassiakanelia.
Kumariiniton on mauton vaihtoehto
Suuret mausteyhtiöt perustelevat kumariinittoman ceyloninkanelin puuttumista valikoimista useilla syillä.
- Sen maku on huomattavasti miedompi ja erilainen, kuin mihin suomalaiset ovat tottuneet, sanoo Meiran Laura Koivisto.
Santa Marian Eija Laakso toteaa saman miedosta mausta, mutta muistuttaa myös hankintaan liittyvistä ongelmista.
- Koska tämä laji kasvaa Ceylonissa eli Sri Lankassa, sen tuotantomäärät ja toimitusvarmuus ovat puutteelliset. Sri Lankassahan käytiin vuosia sotaa. Lisäksi sen maku on hyvin mieto ja tästä syystä esimerkiksi leipomot eivät halua sitä käyttää.
