Tarinan mukaan ensimmäinen glögiresepti on yli 2000 vuoden takaa Tiberiuksen Roomassa eläneen tunnetun herkkusuu Apiciuksen kirjoittamasta keittokirjasta. Suomeen glögi rantautui Ruotsista 1930-luvun alussa ja sitä nautitaan niin joulupyhinä kuin joulua odotellessa pitkin syystalvea.
Glögin pohjana punaviini
Glögit voidaan jakaa neljään ryhmään: miedompiin ja voimakkaampiin sekä vaaleisiin ja punaisiin glögeihin. Glögin mausteisuudessa ja maun voimakkuudessa löytyy myös eroja.
Punaisissa glögeissä peruspohjana on punaviini, jota maustetaan. Yleisimmät mausteet, joita käytetään glögissä ovat inkivääri, kardemumma, pomeranssi ja kaneli. Oma makunsa tulee myös viinistä, jota käytetään peruspohjana.
Glögissä voidaan käyttää mausteena myös esimerkiksi tumman suklaan aromia. Mausteena voi olla myös alkoholia, kuten konjakkia konjakkipohjaisissa glögeissä, joissa sitä käytetään maun antamiseen ja vahventamiseen.
Glögin säilyvyys
Mitä vahvempaa glögi on, sitä paremmin se säilyy. Paras tapa testata glögin juomakelpoisuus on pullon avaaminen. Jos glögi tuoksuu etikoituneelta, on punaviini etikoitunut, eikä glögi ole enää hyvän makuinen. Mitään vaarallista vanhentuneisiin glögeihin ei kuitenkaan synny, kertoo Nurmon Prisman Alkon myymäläpäällikkö Jari Ala-Krekola.
Krekola kehottaa säilyttämään avattua glögipulloa kylmässä, sillä tavalla se säilyy jopa seuraavaan jouluun.
Glögiä ei kannata keittää
Glögi nautitaan yleensä lämmitettynä ja jouluherkkujen kanssa. Glögilasin pohjalle laitetaan usein mantelilastuja ja rusinoita.
Ala-Krekolan oma glöginnauttimisvinkki on yhdistää glögi makeiden jälkiruokien kanssa, tai vaikkapa nauttia vahvempaa, konjakkipitoista glögiä, kylmänä aromilasista.
Alkosta ostettua glögiä ei kannata keittää, koska alkoholin kiehumispiste on alhaisempi kuin vesi. Kun kuplat ilmestyvät glögiin keittäessä, on alkoholi hävinnyt höyrynä ilmaan. Tämän takia glögiä ei kannata keittää, ellei halua tehdä sitä varta vasten.
Ala-Krekolan oma kuumentamisvinkki on, että kuumentaa glögiä niin kauan, että se alkaa höyryämään. Silloin juoma on tarpeeksi lämmintä ja alkoholi säilyy mukana.
Glögit ovat suurin osa Alkon joulumyyntiä
Glögin valintaan vaikuttavat makumieltymykset, mutta monesti myös pullon ulkonäkö on tärkeä valinnan peruste.
Glögit ovat suurin osa Alkon joulumyynnistä. Glögit tulevat myyntiin lokakuun alussa ja niitä myydään niin kauan kuin varastoa riittää. Monesti jo jouluviikolla jotkut laadut loppuvat hyllystä. Alkon glögivalikoima muuttuu jonkin verran vuosittain, mutta perusvalikoima, noin kymmenkunta tuotetta on säilynyt vuodesta toiseen.
Tänä vuonna Nurmon Alkosta on myyty eniten vahvoja glögejä, kertoo Ala-Krekola.
Hehkuviini kiilaamassa glögin rinnalle
Hehkuviini tunnetaan joulujuomana varsinkin Keski-Euroopassa. Hehkuviini on vähemmän maustettua kuin kotimainen glögi, ja näin enemmän punaviinimaisempi. Suomalaiset ovat vähitellen löytäneet hehkuviinin ja aina vain enenevässä määrin myynnin osuus kasvaa sen osalta, kertoo Nurmon Prisman Alkon myymäläpäällikkö Jari Ala-Krekola.