Suomessa annetaan vuosittain 1 400 tuomiota kotona tehdystä väkivaltarikoksista. Suurin osa tuomioista on sakkotuomioita.
Uudenvuodenaattona tapahtuneiden järkyttävien surmien jälkeen moni on pohtinut, eikö mikään estä lähimmäiseen kohdistuvaa väkivaltaa. Espoon surmaaja oli tuomittu ennen surmia lähestymiskieltoon sekä sakkoihin ja ehdolliseen vankeuteen naisystävänsä pahoinpitelystä. Uudenvuodenaattona hän surmasi entisen naisystävänsä ja tämän neljä työkaveria Espoossa.
Pahoinpitely ei vie vankilaan
Suomessa vain hyvin harvoin päädytään vankilaan pahoinpitelyrikoksista. Tuomioistuimet antavat vuosittain 1 600 tuomiota lievistä pahoinpitelyistä, joista tuomio on aina sakko. Tavallisia pahoinpitelyrikoksia meillä tehdään vuosittain yli 11 000. Lain mukaan niistä voidaan määrätä sakkoa tai korkeintaan kahden vuoden vankeustuomio. 75 prosenttia tuomioista on sakkotuomioita.
Vuosittain Suomessa annetaan 650 tuomiota törkeästä pahoinpitelystä, joista voidaan antaa vähintään vuoden ja enintään 10 vuoden vankeustuomio. Käytännössä törkeistä pahoinpitelyrikoksista tuomitaan kuitenkin enintään kahden vuoden vankeusrangaistuksia.
Lähestymiskiellon saanutta seurattava
Moni kansalainen olisi sitä mieltä, että väkivaltarikoksia voitaisiin estää rangaistuksia koventamalla. Tutkimusten mukaan rangaistuksia koventamalla ei juurikaan kuitenkaan ole vaikutusta väkivaltarikoksiin.
Pääkaupunkiseudun turvakotiyhdistyksen toiminnanjohtajan Karola Grönlundin mielestä perheväkivallan estämiseksi ei ole olemassa vain yhtä ratkaisua. Hänen mukaansa perheen sisäinen lähestymiskielto olisi yksi hyvä keino jos sitä valvottaisiin kunnolla.
Nykyään lähestymiskiellon valvonta on lähinnä sen hakijan vastuulla. Oikeusministeri Tuija Brax on esittänyt vakavissa tapauksissa valvontaa sähköisen jalkapannan avulla. Ammattilaisen mukaan pelkkä panta ei ongelmaa ratkaise.
- Pelkkä panta ei riitä. Herää kysymys, kuinka jalkapannan saanutta valvottaisiin. Suomessa pitäisi olla valvontamekanismi ihmisille itselleen. Lähestymiskiellon saaneen psyykkistä kuntoa ja sen kehitystä tulisi seurata ja valvoa tehokkaasti, sanoo toiminnanjohtaja Karola Grönlund.
Resurssipulan vuoksi lähestymiskieltojen valvontaa ei nykyisellään olla lisäämässä. Viime kädessä poliitikot päättävät, miten nopeasti ja kuinka tehokkaasti perheväkivaltaa yritetään estää.
Vuosittain yli 20 naisen kohdalla perheväkivalta päättyy surmaan. Tekijänä on entinen tai nykyinen puoliso.