Poutvaara on kansantaloustieteen professori Helsingin yliopistossa. Hän on tutkinut asevelvollisuuden kansantaloudellisia vaikutuksia lähes vuosikymmenen. Hän sanoo, että vastoin yleistä käsitystä asevelvollisuus on Suomen taloudelle kallis järjestelmä.
- Valtion budjetissa näkyvien menojen tuijottaminen ei riitä. Kansantaloudellinen kokonaishinta on suuri, koska nuorten työurat viivästyvät, Poutvaara selventää.
Poutvaara on ulkomaisten kollegojensa kanssa haarukoinut asevelvollisuuden näkymätöntä hintaa eri menetelmin.
- Eri lähestymistavat antamat hieman eri lukuja, mutta 1-2 prosenttia bruttokansantuotteesta on se suuruusluokka, Poutvaara sanoo.
Suomi käyttää puolustusmenoihin 1,5 prosenttia bruttokansantuotteestaan, mikä on vähemmän kuin esimerkiksi armeijaansa supistaneella Ruotsilla. Jos tähän lisättäisiin yksikin prosentti, Suomi nousisi EU:n eniten maanpuolustukseen sijoittavien maiden joukkoon.
Poutvaaran mukaan puolustusmenoja voitaisiin asevelvollisuudesta luopumisen jälkeen nostaa, ja kansantalous jäisi silti voitolle.
- Vaikutukset valtiontalouteen näkyisivät tietenkin viiveellä, joten lamalääkkeestä ei ole kyse. Yksilöt saisivat hyödyn toki saman tien, Poutvaara sanoo.
"Sinnemäen ehdotus hyvä, SDP:n huono"
Professori Poutvaara kannattaakin työministeri Anni Sinnemäen (vihr.) ehdotusta siitä, että paljon puhuttuja työuria pidennettäisiin yleisestä asevelvollisuudesta luopumalla.
Vastaavasti SDP:n heitto pakollisesta palveluksesta myös naisille on tutkijan mielestä huono idea.
- Se olisi selvä askel väärään suuntaan. Kun työura viivästyy nyt noin puolella ikäluokasta, siiinä tapauksessa näin kävisi lähes koko ikäluokalle, Poutvaara sanoo.
Taloustieteilijöiden näkökulmasta asevelvollisuus on työnä kerättävää veroa. Jos asevelvollisuudesta nyt luovuttaisiin, ja maanpuolustus katettaisiin normaalilla verotuksella, palveluksen jo suorittaneet joutuisivat periaatteessa maksamaan oman osuutensa kahteen kertaan.
- Kansantalous voittaa siinä kuitenkin niin paljon, että se olisi vanhempienkin ikäpolvien etu. Nuoret ikäluokat maksavat silloin elämässään enemmän veroja, ja niistä kustannetaan terveydenhuolto ja eläkkeet, Panu Poutvaara sanoo.
Korkeaoja suhtautuu epäillen
Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Korkeaoja (kesk.) epäilee tutkijoiden tuloksia.
- Kyllä kyse on laskuvirheestä. Näissä lähdetään aina siitä, että palkka-armeija olisi kovin pieni, Korkeaoja sanoo.
Hän epäilee myös, että talouden tuijottaminen on liian kapea näkökulma.
- Voidaan kysyä, tuottaako asevelvollisuus myös muuta yhteiskunnallista hyvää. Sille pitäisi minusta laskea jokin arvo, Korkeaoja sanoo.
Professori Poutvaara myöntää, että moni hyötyy armeijan käymisestä. Kansantalous kuitenkin kärsii, koska palvelukseen ovat velvoitettuja nekin nuoret miehet, joille palveluksesta ei ole hyötyä.
- Vapaaehtoisessa järjestelmässä ne hakeutuisivat edelleen palveluksen, jotka siitä hyötyvät, Poutvaara uskoo.