Espoolaislapsen päivähoitolaskussa on tätä nykyä kaksi hintalappua. Se, paljonko lapsen hoito todellisuudessa maksaa ja se, paljonko itselle jää maksettavaksi.
- Tässä näkyy nyt se kokonaishinta eli reilut 1 000 euroa lasta kohden. Tästä jää itselle maksettavaksi noin 230 euroa. Ihan hyvä, että näkee minne verorahat menevät, toteaa espoolainen kahden lapsen äiti Harriet Väänänen.
Samaa käytäntöä on pohdittu myös Helsingissä ja Rovaniemellä. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen esitti, että kuntalaisille pitäisi näyttää, kuinka paljon terveydenhoito todellisuudessa maksaa. Espoolaisille tiedot terveyskuluista ilmestyvät laskuihin näillä näkymin jo ensi syksynä.
- Laajennamme käytäntöä myös terveydenhoitoon ja vanhustenhoitoon, sanoo Espoon sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälä.
Verorahojen käyttö näkyväksi
Kuntaliitto kannustaa kuntia kertomaan, mistä maksetaan ja kuinka paljon.
- Ihmisten on vaikea mieltää, mihin verorahat menevät. Kuitenkin esimerkiksi juuri sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista asiakkaiden maksamat maksut kattavat vain noin kymmenen prosenttia koko kustannuksista. Näin kuntalaiset näkevät, että kyllä niillä verorahoilla jotain saa, perustelee Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.
Kietäväisen mukaan kunnissa voi olla eroja kustannusten merkitsemisen toteuttamisessa. Suuntaa hän pitää kuitenkin oikeana.
Uhkana syyllistäminen
Idean kääntöpuolena on nähty se, että kustannusten erittely voi syyllistää varsinkin vanhuksia ja muita julkisia palveluja usein tarvitsevia. Osalle palveluista voi myös olla hankala asettaa konkreettista hintaa.
Kietäväisen mukaan kyse ei ole syyllistämisestä.
- Ei tässä ole missään nimessä tarkoitus mitään kansalaisryhmiä syyllistää, vaan tarkoitus on kertoa kuinka paljon mikäkin palvelu maksaa todellisuudessa ja mitä sitten jää maksettavaksi itselle.