Teoksen "The Lost Life" on laatinut Britannian hallituksen asiantuntijaelin Natural England. Teokseen on koottu tiedot maassa esiintyneistä eliölajeista, mukaanlukien sukupuuttoon kuolleista lajeista.
Englannissa asuu tutkijoiden mukaan luonnonvaraisesti kaikkiaan noin 55 000 eliölajia. 200 vuoden aikana, eli historiallisena aikana 492 lajin tiedetään kuolleen sukupuuttoon. Kadonneista lajeista enin osa on perhosia ja sammakkoeläimiä ja hyönteisiä.
Monet luonnonvaraiset lajit ovat edelleen vaikeuksissa. Noin tuhat lajia on merkitty korkeimpaan uhanalaisuusluokkaan.
Uhanalaisuus ja sukupuutot ovat seurausta ennen muuta lajeille sopivien asuinpaikkojen tuhoutumisesta, luonnon huonosta hallinnosta, saasteista tai muualta tulleista tulokaslajeista.
Uusimpia sukupuuttotapauksia ovat keltatäplähiipijä-perhonen ( Carterocephalus palaemon), jättiviiksisiippa-lepakko ( Myotis myotis) ja kirjokimalainen ( Bombus distinguendus).
Englannissa on kuitenkin viime vuosikymmenten aikana saatu paljon aikaan luonnonsuojelun saralla. Esimerkiksi Lontoon halki virtaava Thamesjoki oli vielä 1950-luvulla biologisesti täysin kuollut suuren saastemäärän takia.
1960-luvulta lähtien jokivarteen on rakennettu vedenpuhdistamoja, joiden avulla veden laatu on parantunut roimasti. Nyt joessa lasketaan elävän 121 eri kalalajia.
Lontoolaiset luontoharrastajat ovat iloinneet eräiden, jo kauan sitten kadonneiden erikoisuuksien palaamisesta Lontoon luontoon. Näiden joukossa ovat mm. muuttohaukka ( Falco peregrinus), lohi ( Salmo salar) sekä merihevoslaji Hippocampus breviceps.