Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 13 vuotta vanha

Vanhusten määrä lisääntyy rajusti

Työikäisten väheneminen ja vanhusten määrä kasvu on monissa Suomen seutukunnissa tikittävä aikapommi. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) pitää kehitystä parissakymmenessä seutukunnassa jopa dramaattisena.

Iäkkäät  mies ja nainen liikkuvat potkukelkoillaan kylänraitilla.
Ennusteiden mukaan vuonna 2030 sataa työikäistä suomalaista kohden on jo runsaat neljäkymmentä yli 64-vuotiasta. Kuva: YLE
Avaa Yle-sovelluksessa

Pekkarinen otti keskiviikkona vastaan Aluestrategia 2020-raportin, jossa esitetään keinoja alueiden kehittämiseen. Samalla ennakoidaan tulevien vuosikymmenien haasteita ja hahmotellaan kuvaa Suomesta vuosikymmenen kuluttua. Etenkin muutokset väestörakenteessa tuottavat päänvaivaa päättäjille.

Pekkarisen mukaan työikäisten määrä verrattuna vanhuksiin on Suomessa huolestuttava. Hän jopa epäilee sen olevan jopa maailman heikoin. Ennusteiden mukaan työikäisiä on koko maassa vuonna 2020 jopa 144 000 nykyistä vähemmän. Vuonna 2030 sataa työikäistä suomalaista kohden on jo runsaat 40 yli 64-vuotiasta.

Itä-Lappi ukottuu nopeimmin

Vielä koko maan tilannetta synkempiä ovat näkymät parissakymmenessä seutukunnassa. Vanhusten suhteellinen osuus kasvaa etenkin eräissä Lapin, Kainuun, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon seutukunnissa.

Kaikkein heikoin on tilanne Itä-Lapin, Pielisen Karjalan ja Joutsan seutukunnissa, jossa sataa työikäistä kohden on vuonna 2030 lähes saman verran yli 64-vuotiaita. Tilanne on keskimääräistä parempi Oulun, Helsingin, Tampereen ja Jyväskylän seutukunnissa. Niissä sataa työikäistä kohden on alle 40 vanhusta.

Kun vanhusten lisäksi otetaan huomioon alle 15-vuotiaat ja työttömät voi heikoimmin menestyvissä seutukunnissa lähivuosikymmeninä asua jokaista työssäkävijää kohti 1,5 - 1,8 huollettavaa.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen mukaan väestörakenteen muutos on heikoimmissa seutukunnissa dramaattinen eikä mikään muu yksittäinen asia vaikuta niiden kehitykseen yhtä voimakkaalla tavalla.

Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Pentti Mäkinen haluaisi maahanmuuttajia vahvistamaan heikoimpia seutukuntia. Hänen mielestään tulisi miettiä keinoja, joilla näistä alueista saataisiin houkuttelevia ja samalla turvattaisiin työntekijöiden saanti esimerkiksi perusteollisuuteen ja kaivostoimintaan.

Tukea alueille räätälintyönä

Jatkossa alueita halutaan tukea ja kehittää niille erikseen räätälöidyillä toimilla. Esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomessa panostetaan luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen ja pääkaupunkiseudulla Helsingin metropolialueen vahvistamiseen.

Etelä-Savon maakuntajohtaja Matti Viialainen sallii kernaasti Helsingin kasvun esimerkiksi Tukholman mittoihin. Samalla hän kuitenkin toivoo, että pääkaupunkiseudulla ei pantaisi hanttiin maakuntien kehittämisessä. Hänen mielestään alueille olisi saatava enemmän päätösvaltaa niitä koskevissa asioissa, esimerkiksi maakuntakaavoissa.

Pekkarisen mukaan työryhmän esittämiä keinoja otetaan käyttöön jo lähiaikoina. Osaa niistä ehditään käsitellä vielä tämän hallituksen aikana ja osa poimittaneen mukaan seuraavan hallituksen ohjelmaan.

Suosittelemme sinulle