Plasmajarrun on arvioitu toimivan parhaiten alle 200-kiloisten satelliittien hävittämisessä. Sen avulla voidaan ehkä myös siivota romua avaruudesta, mikäli tutkijat onnistuvat kehittämään soveliaan kuljetussatelliitin. Se voisi kuljettaa avaruuteen useita plasmajarruja kerralla ja kiinnittää niitä romuihin esimerkiksi pienellä harppuunalla.
- Ilmatieteen laitoksen kehittämä plasmajarru on ohuesta metallilangasta punottu lieka, joka varataan negatiivisesti. Sähköisesti varattu lieka jarruttaa satelliitin menoa vuorovaikutuksessa ionosfäärin kanssa, jolloin satelliitin rata painuu vähitellen alas, selittää tutkimuspäällikkö Pekka Janhunen.
Plasmajarrun lieka on myös niin ohut, ettei se aiheuta törmäysvaaraa muille satelliiteille. Tähän asti satelliitit on voitu palauttaa ilmakehään rakettimoottorilla toimivalla jarrulla, mutta menetelmä on nostanut huomattavasti etenkin pienten satelliittien hintaa.
Ilmatieteen laitoksen tutkimusryhmä keksi plasmajarrun aurinkotuulipurjeen eli sähköpurjeen kehitystyön yhteydessä. Sähköpurje on avaruusluotainten moottorijärjestelmä, joka ei vaadi polttoainetta toimiakseen.
Käytännössä plasmajarrua ja aurinkotuulipurjetta kokeillaan ensimmäisen kerran virolaisella ETSCube-1-pienoissatelliitilla, joka on määrä laukaista avaruuteen vuonna 2012.
Molemmat uraauurtavat keksinnöt ovat herättäneet suurta kiinnostusta Euroopassa. Suomi, Saksa, Ruotsi, Italia, Viro ja Venäjä uurastavat parhaillaan yhteistyössä saadakseen sähköpurjemenetelmän käyttöön.