Nokkalan asuntoalue rakennettiin Nuojuankankaalle vuosina 1946-1952 Nuojuan voimalaitoksen työntekijöille. Asuntoalueen suunnitteli arkkitehti Aarne Ervi.
Ervi suosi funktionalismin periaatteita. Voimalaitosalueilla on varioitu samoja puu- ja kivitalotyyppejä. Rakennuksissa on käytetty paljon luonnonmateriaaleja ja ne liittyvät saumattomasti ympäröivään luontoon. Asuntoalueet muodostavat puistomaisessa ympäristössä vapaasti maisemaan sijoitetun hierarkkisen rakennusryhmän. Oulujärven vesistöalueen voimalaitosalueet on arvotettu kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi. Ne ovat myös kansainvälisesti merkittäviä modernia arkkitehtuuria edustavia kokonaisuuksia.
Oulujoki Osakeyhtiön seuraaja Fortum on myynyt kaikki asuntoalueet yksityisille. Nokkalan alueella on toiminut vuodesta 1991 lähtien Lapsi- ja nuorisokoti Nokkala Oy, joka osti alueen kiinteistöt vuonna 1996 ja maa-alueen pari vuotta myöhemmin. Lapsi- ja nuorisokoti Nokkala toimii alueen kahdessa rivitalossa. Nokkalan kolme asuntoa on varattu taiteilijaresidensseiksi, jossa vierailee säännöllisesti sekä kotimaisia että ulkomaalaisia taiteilijoita. Loput alueen rakennuksista ovat yksityisasuntoina.
Ervin perinne arvossaan
Lapsi- ja nuorisokoti Nokkala Oy:n toimitusjohtajana ja nuorisokodin kasvatusjohtajana työskentelee Sirpa Kuussaari. Palkinnon perusteluissa todetaan, että Kuussaari on tehnyt suuren työn Aarne Ervin arkkitehtuurin vaalimiseksi Nokkalan arvokkaassa kulttuuriympäristössä. Nuojuan Nokkalan alueella on korjattu tiilikatteisia vesikattoja, liuskekivirakenteita ja rakennusten puuosia sekä tehty jatkuvia rakennuskannan säilymisen turvaavia kunnossapitotöitä. Myös puistomainen ympäristö on hyvin hoidettu ja säilyttänyt alkuperäiset piirteensä.
Alueen rakennusten korjaamiseen on saatu korjausavustusta Museovirastolta ja Kainuun ympäristökeskukselta, joka on osallistunut Nokkalan alueen rakennusten korjaustöihin myös työnjohdon ja työllistämistuella palkattujen henkilöiden työpanoksella. Rakennuksia on kunnostettu niiden kulttuurihistoriallisia arvoja vaalien ja alueen yhtenäistä henkeä kunnioittaen. Korjaustöiden tukena on ollut Kainuun ympäristökeskuksen ERVI-hankkeen yhteydessä tuotettu tietomateriaali alueen historiasta sekä arkkitehti Helena Hirviniemen hankkeen yhteydessä laatima korjausohjeisto Ervin suunnittelemille asuinalueille.