Brown kertoo, että hän on pyytänyt työväenpuoluetta käynnistämään prosessin uuden puheenjohtajan valitsemiseksi. Hän toivoo, että uusi johtaja saadaan syyskuun puoluekokoukseen mennessä. Brown ilmoitti myös, ettei hän osallistu kisaan eikä tue ketään yksittäistä ehdokasta.
Työväenpuolue hävisi viime viikon parlamenttivaaleissa suurimman puolueen paikan konservatiiveille, mutta mikään puolue ei saanut enemmistöä parlamenttiin. Brownin mukaan hänen on puoluejohtajana hyväksyttävä vaalitulos tuomiona itselleen.
Hallitusneuvotteluja kahdella rintamalla
Samalla, kun Brown ilmoitti erostaan, hän kertoi puolueensa aloittavan hallitusneuvottelut liberaalidemokraattien kanssa. Brownin mukaan liberaalidemokraattien johtaja Nick Clegg on kertonut hänelle haluanvansa aloittaa muodolliset neuvottelut työväenpuolueen kanssa, vaikka aikookin jatkaa vuoropuheluaan konservatiivien kanssa.
Clegg vahvisti myöhemmin tiedon ja totesi, että Brownin päätös astua syrjään on tärkeä elementti neuvotteluissa mahdollisesta vallanjakosopimuksesta. Liberaalidemokraatit ilmaisivat jo vaalikampanjan aikana, etteivät he halua Brownin jatkavan virassaan.
Aiemmin maanantaina konservatiivit ja liberaalidemokraatit kertoivat edistyneensä viikonlopun yli jatkuneissa hallitusneuvotteluissaan. Neuvottelutilannetta puineet liberaalidemokraattien kansanedustajat kuitenkin vaativat, että puoluejohto pyytää lisäselvitystä konservatiivien kannasta eräisiin kysymyksiin, muun muassa liberaaleille tärkeään vaaliuudistukseen.
Liberaalien parlamentaarikot vaativat myös, että neuvottelijat kuuntelevat edelleen myös työväenpuoluetta.
BBC:n mukaan liberaalidemokraattien neuvottelijat kävivät jo viikonloppuna salassa neuvotteluja myös työväenpuolueen edustajien kanssa. BBC ei ole kuitenkaan saanut puolueilta virallista kommenttia siitä, mistä keskusteltiin tai missä puolueiden edustajat tapasivat.
Torstain vaaleissa kolmanneksi eniten ääniä keränneet liberaalidemokraatit ovat hallituksen muodostamisessa vaa'ankieliasemassa, koska yksikään puolueista ei saanut enemmistöä Britannian parlamenttiin.
Konservatiivit saivat parlamentin 649 paikasta 306, työväenpuolue 258 ja liberaalidemokraatit 57. Muilla puolueilla on yhteensä 28 paikkaa.