1. Mistä pelastusoperaatiossa on oikeasti kyse? Pelastetaanko tässä Kreikan kansaa vai eurooppalaisia pankkeja?
Euroopassa ollaan nyt ensisijaisesti kiinnostuneita eurooppalaisista pankeista ja sitten siinä sivussa Kreikan kansasta – Kreikkahan menisi konkurssiin, jos ei saisi mistään rahaa. Jos eurooppalaiset pankit eivät olisi sekaantuneet tilanteeseen, unionissa ei olisi sovittu näin massiivisesta vakautussopimuksesta. Euroopassa huolestuttiin ison pankkikriisin mahdollisuudesta. Olemme toisin sanoen huolissamme lähinnä itsestämme.
2. Yksittäisiä valtioita ei sadoilla miljardeilla siis pelastettaisi?
Ei. Kreikka on pieni valtio. Katselin juuri pankkien taseita ja huomasin, ettei keskieurooppalaisilla pankeillakaan ole varsinaisesti hurjia summia Kreikalta saatavana. Epämääräiseksi tilanteen tekee se, että emme tiedä, miten niiden saatavat linkittyvät muihin pankkeihin ja samalla koko eurooppalaiseen pankkijärjestelmään. Suomalaisilla pankeilla tosin ei ole Kreikassa isoja saatavia.
3. Millä perusteella sitten väitetään, että jos Suomi ei auta Kreikkaa, niin Suomessa lama uhkaa ja työttömyys kasvaa?
Tilannetta tavataan verrata vuoden 2008 syksyyn ja amerikkalaiseen Lehman Brothers -investointipankkiin. Totuus kuitenkin on, että emme oikeasti tiedä, kävisikö nyt samalla tavalla, toisin sanoen, millainen pankkikriisi tällä kertaa syntyisi. Tällä kertaa emme halua ottaa riskiä ja kokeilla. Olemme 2008 syksyn jälkeen aivan oikein elvyttäneet – nyt köyhinä ja kipeinä emme voisi tehdä sitä enää. Itse kirjoitin aikoinani, että ehkä olisi hyvä idea antaa Lehman Brothersin kärsiä, jotta näkisimme, miten riskirahoilla pelatessa käy. En ole enää kauhean ylpeä kirjoituksesta, tilanne yllätti meidät kaikki – housut kintuissa – ja oli viedä järjestelmän alta.
4. Moneen otteeseen on varoiteltu euron kurssin laskusta. Mutta miksei euron kurssin voitaisi antaa laskea? Eikö se innostaisi euroalueen vientiä?
Olen ihmetellyt samaa: miksi euron heikkenemisestä ollaan niin tavattoman huolissaan? Kurssin laskussa voisi olla positiivisia vaikutuksia. Euron kurssi dollariin verrattuna on nyt noin 1,3, ja välillä se kävi 1,25:ssä. Kun katsotaan pitkän aikavälin kursseja, eurolla ei ole ollut mitään hätää, sehän vain lähestyi pitkän aikavälin tasapainokurssia.
5. Kuka Kreikan tilanteessa on todellinen konna? Eivät varmaankaan esimerkiksi ne television gallupeissa nähdyt opettajat?
Eivät todellakaan, syy ei ole kansan vaan maan eliitin hölmöilyssä. Korkeimmat virkamiehet ja poliitikot ovat hyötyneet tilanteesta; eliitti puhalsi hyödyt itselleen ja tiesi kyllä mitä oli tekemässä.
Kreikkalaisten alimpien virkamiesten palkat eivät edelleenkään ole kaksiset - eikä kansalaisten tarvitse ymmärtää valtiontalouden kirjanpitoa.
Konnaksi voi toisaalta syyttää myös pankkijärjestelmää. Siellä leikittiin, ettei muka tiedetty, mitä on tapahtumassa. Jo puolitoista vuotta sitten tilanteesta käytiin hiljakseen keskusteluja.
6. Mutta miksi sitten Kreikan annettiin elää velaksi, jos kriisiä osattiin jo ennakoida? Miksi pankit antoivat lisää velkaa?
Ne arvasivat, ettei valtiota päästetä konkurssiin, että tilanne hoidetaan. Ehkä ne arvasivat sen verran pieleen, etteivät ymmärtäneet tilanteen äityvän näin pahaksi. Kriisiytyminen liittyy edelleen pankkien toimintatapoihin, eli siihen, miten väärin julkista tukea käytetään hyväksi, ja laajemmin moraalikatoon. Jälleen kerran sydänkohtauksesta selvittiin, mutta elintapoja ei muutettu. Pankkijärjestelmä on edelleen epäterveellä pohjalla. Kun silmä välttää, toimitaan väärin ja huudetaan veronmaksajat apuun.
Kun peliin oli lähdetty, kukaan ei halunnut viheltää sitä poikki. Mustaa Pekkaa pelattiin aina seuraavalle. Kortti tuli sitten lopulta Kreikan nykyiselle hallitukselle.
7. Jos Suomi joutuu pulittamaan hätäapupaketin puolentoista miljardin lisäksi takuusumman kahdeksan miljardia (eli yhteensä lähes kymmenen miljardia euroa), mitä se käytännössä tarkoittaa?
Kun puhutaan kahdeksasta tai kymmenestä miljardista, ollaan maan tuloveron kanssa samassa suuruusluokassa. Summa on niin tolkuttoman iso, ettei sellaista voitaisi käytännössä maksaa. Mikäli takuusummia ruvettaisiin penäämään, tilanne olisi Euroopassa jo kaoottinen valmiiksi ja olisimme syvällä kuopassa. On toki hyvä, jos markkinat uskovat takuupakettiin. Suomi joutuisi joka tapauksessa ottamaan sen velaksi, ei sellaiseen lisävelkaan olisi mahdollisuutta. Tärkeämpää tässä tilanteessa on ollut ilmaista, että olemme Euroopassa yhteisvastuullisia. Tosiasiassa emme tule näkemään sitä päivää, että noin suuret vakuudet tulisi maksettaviksi, emme Suomessa emmekä muuallakaan Euroopassa.
8. Onko Kreikalla rahanarvoista omaisuutta? Eikö se voisi myydä sitä ensin?
Periaatteessa Kreikka voisi toki myydä kansallisomaisuuttaan, mutta tätä siltä ei ole aktiivisesti pyydetty. Tarkoitus on ollut, että tilanne saadaan pysymään jota kuinkin kasassa. Parlamentti on hyväksynyt leikkaukset. Jos kreikkalaisia käskettäisiin vielä myymään kansallisomaisuuttaan, tilanne voisi vaikeutua. Kreikkalaiset on saatava sitoutumaan pakettiin ja noudattamaan sitä myös jatkossa. Toki jossakin vaiheessa voivat esimerkiksi jotkut pörssiosakkeet tulla kyseeseen. Akuuttia kriisiä niillä ei hoidettaisi, mutta asia varmasti tulee ajankohtaiseksi, kun Kreikka kun pääsee jalkeille.
9. Myös EKP tuli lopulta hätiin ja toimi vastoin periaatteitaan. Uskooko siihen enää kukaan?
Kyllä, EKP tuli apuun ja rikkoi samalla sääntönsä. EKP:n tavoite on kuitenkin rahoitusmarkkinoiden vakauden turvaaminen. EKP ostaa nyt valtion lainoja. Lyhyellä aikavälillä ainakaan tämä ei tarkoita laukkaan lähtevää inflaatiota. Eikä EKP menettänyt riippumattomuuttaankaan. Nyt tietysti seurataan tarkasti, miten velkakirjoista hankkiudutaan eroon.
10. Olisiko tässä voinut käydä niin, että Kreikka olisi mennyt konkurssiin, ja kohta sen perässä Eurooppa ja ehkä koko maailma?
Teoriassa valtio ja miksei maanosakin (vai koko maailma?) voisi mennä konkurssiin. Jos esimerkiksi Kreikan takuupaketin takuut laukeaisivat, Euroopassa voisi näin käydä. Mutta ei silloin esimerkiksi Suomea liitettäisi Ruotsiin. Valtion konkurssi tarkoittaisi sitä, ettei se enää kykenisi maksamaan lainojaan. Argentiinahan käytännössä on tehnyt konkurssin. Jos teoretisointia jatketaan, voidaan ajatella, että velasta selvitään, kun annetaan inflaation nousta tuhannen prosentin kieppeille. Nämä ovat hyvin äärimmäisiä tilanteista teoreettisestikin.
Nyt ei kenellekään ole tullut mieleen hoitaa tilannetta inflaatiolla. EKP:n uskottavuus on edelleen vahva. Työ Euroopassa on toki vasta alussa.