Perinteisesti voimajohtojen alla viljellään peltoa, kasvatetaan kuusia tai sitten maata käytetään riistapeltoina, joilla parannetaan riistan talvista ravinnonsaantia. Valtaosa maisemaa halkovista johtoaukeista on kuitenkin luonnontilassa.
Voimajohtoasiantuntija Ossi Muuronen muistuttaa, että Fingrid ei omista voimajohtoalueiden maapohjaa vaan se on maanomistajan omaisuutta. Tavoitteena on, että maanomistajat kiinnostuvat ottamaan voimajohtojen aluset maat hyötykäyttöön.
- Nämä voimajohtoaukeat eivät ole joutomaata eli maanomistajilla on mahdollisuus tietyin rajoituksin tehdä siellä erilaisia istutuksia, hyödyntää johtoaukeaa eri tavoilla.
Kantaverkkoyhtiö istutti Vanajan Voimalaitoksen pihapiirissä sijaitsevalle koealalle ensimmäiset kasvit jo yli kymmenen vuotta sitten.
- Koepalstoilla kasvatetaan erilaisia havupuita sekä koriste- ja marjapensaita, jotka näyttävät menestyvän voimajohtojen alla, kertoo Ossi Muuronen. Hämeenlinnan näytealueella kasvaa hyvin menestyvä tyrni, josta saamme vuosittain satoa tälläkin alueella. Sitten esimerkiksi erilaiset herukkapensaat näyttävät kasvavan hyvin voimajohtojen läheisyydessä.
Muuronen muistuttaa, että johtoaukeita hyödynnettäessä on tärkeää aina ottaa yhteyttä voimajohdon omistajaan. Voimajohtoaukeiden hyötykäytössä on muutamia rajoituksia.
- Esimerkiksi johtoalueille istutettavien kasvien maksimikorkeus on neljä metriä. Lisäksi maanomistajien tulee ilmoittaa Fingridille istutuksista, jottei niitä kaadeta johtoaukeiden raivausten yhteydessä.