Vilhelmiina Leppähaara, velhonimeltään Luna, on jo toista vuotta mukana velholeirillä.
- Tule tunne toveriks, valkee vesi veljekses, loitsii Vilhelmiina. - Se on kai joku flunssan parannusloitsu. En mä ihan muista.
Valpurin velholeirin opetussuunnitelmaan kuuluu yrttitietoutta, loitsuja, vanhoja kädentaitoja, ja jännittävää historiaa.
Leiri alkoi maanantaina Luostarinmäen käsityöläismuseossa, missä nuoret noita- ja velhokokelaat solmivat itselleen velhovihot, joihin he voivat tehdä muistiinpanoja. Leiriläiset myös painoivat itselleen leiritodistukset Luostarinmäen vanhalla painokoneella kammesta veivaamalla. Leiritodistukset tosin saa vasta leirin lopuksi.
- Meillä on erilaisia velhotestejä matkan varrella ja olemme kyllä sanoneet lapsille, että kannattaa painaa kaikki tieto mieleen, sillä lopuksi pidetään pistokoe, hymyilee Johanna Seppä, varttuneempi velhotar ja toinen leirin emännistä.
Keskiviikkona Turun linnassa velhokoululaisille kerrottiin menneistä ajoista. Torstaina velhokoululaiset oppivat Apteekkimuseossa tunnistamaan yrttejä ja kasveja ja kuulevat, miten minkäkin kasvin uskottiin vaikuttavan.
- Leirin tarkoitus on tuoda historiaa esiin eläväisellä tavalla, kertoo Seppä.