Aurinko helli Kalasatamassa kasveja ja uuden sadon retiisit maistuivat makealle. Betonisäkkiin perustetun pikkupalstan hoitaminen on rentouttavaa, mutta myös ympäristösyyt vetävät kaupunkiviljelijäksi. Tanja Korvenmaa palasi Helsinkiin vietettyään kaksi vuotta maalla omavaraistilalla.
– Olin tosi iloinen, että Dodo on perustanut tänne viljelmän, josta minä löysin sekä palstatilaa että samanhenkistä seuraa.
Hannele Huhtalalla ei ole asunnossaan omaa parveketta ja vanhempien luona on tottunut upottamaan sormet multaan joka kesä.
– Ideologisesti on lisäksi kivaa, että pääse viljelemään itse ja tekemään omia ruokia. Ei tarvitse ostaa toiselta puolelta maapalloa kuljetettua rucolaa tai pinaattia. Ne tulevat tästä läheltä, kun ne viljelee itse.
Myös Huhtalan ystävät ovat innostuneet kaupunkiviljelystä. Kaveriporukalla puuhastelu on mukavaa ja on heistä apuakin; jokainen käy vuorotellen kastelemassa vierekkäin olevia viljelmiä.
Ensi vuonna uudestaan, lopullisesta sadosta huolimatta
Useimmilla ei ole aikaisempaa kokemusta puutarhan pidosta. Pienviljelijät ovat vain kokeilleet rohkeasti eri yhdistelmiä. Hannele Huhtalalle selvisi kylvön jälkeen, että maa-artisokka antaa parhaan sadon vasta seuraavana vuonna.
– Minulla on muutenkin varsinainen sekametelisalaatti tulossa; on pinaattia, alla koittaa vähän purjoa kasvaa, valkosipulin yritelmää ja yrttejä. Lisäksi sain jo sadoksi kuusi perunaa.
Tanja Korvenmaa ei ole enää pitänyt lukua kasvien määrästä.
– Minulla on sekä muilta viljelijöiltä valmiina ostettuja taimia kuten lehtikaalia ja kurpitsaa ja siemenistä sekalaista tavaraa kuten salaattia ja retiisejä.
Korvenmaan palstaan iskeneet tuholaiskirpat pidetään kurissa tietysti luonnonmukaisin keinoin. Tosin on epäselvää kuuluko sadon pelastajien leppäkerttujen ruokavalioon kirvojen lisäksi myös kasveista löytyneet kirpat.
Molemmat pitävät ensimmäistä kokemusta kaupunkiviljelystä niin myönteisenä, että Kalasatamaan palataan myös ensi kesänä.
Helsingin kaupunki kustantaa tänä vuonna viljelmien kompostimullan ja veden. Ympäristöjärjestö Dodolta ja kanssaviljelijöiltä taas saa hyviä vinkkejä kaupunkiviljelyyn.