MIT:ssä ratkottu kieli oli ugariittia, jota puhuttiin Syyriassa runsaat 3 000 vuotta sitten. Ohjelma rakennettiin sen tiedon varaan, että ugariitti on sukua heprealle, mistä ohjelma laski eri symbolien todennäköisen esiintymistiheyden.
Ugariitin salaisuudet on aiemmin jo ratkaistu ihmisvoimin. Muuten MIT:n tutkijat eivät olisikaan voineet tietää, että heidän systeeminsä toimi.
Ugariittiaakkosissa on 30 kirjainta, joista MIT:n ohjelma tunnisti 29 oikein. Noin kolmanneksella ugariitin sanoista on heprealainen sukulaissana, joista ohjelma arvasi oikein 60 prosenttia. Valtaosa muista arvauksista epäonnistui vain yhden kirjaimen verran.
Ugariitin alkuperäisillä tutkijoilla oli työssään myös onnea: arkeologit löysivät kirveen, jonka varteen oli kirjoitettu "kirves" ugariitiksi. Se ratkaisi joidenkin symbolien sisällön.
Useimmista kielistä ei ole sanakirjaa
MIT:n tutkijat Regina Barzilay ja Ben Snyder eivät oleta, että käännösohjelmista olisi koskaan täysin korvaamaan ihmisiä, mutta he pitävät keksintöään pätevänä apuna ohjelmien kehittelyyn.
Erityisen hyödyllinen se voisi olla niissä tuhansissa kielissä, joista ei ole laadittu sanakirjoja. Esimerkiksi internethakukone Googlen käännösohjelma toimii nykyisin vain 57 kielellä, Snyder muistuttaa.