Topeliuksen jatkokertomus Simeon Levis resa i Finland kertoo suunnitteilla olevasta 500 jalan korkuisesta muurista, jonka tarkoitus on torjua Jäämeren viimat, sekä sähköjohdosta Pohjanlahteen, jotta meri pysyisi sulana yli talven.
Vuonna 1860 Helsingfors Tidningarissa julkaistu jatkokertomus on ensimmäinen suomalainen tieteiskirjallisuuden alaan kuuluva teksti. Neljänkymmenen vuoden päähän kurkotellutta teosta ei juuri tunneta, eikä sitä ole käännetty suomeksi.
Tutkija Jari Koponen kaivoi Simeon Levin naftaliinista ja esitelmöi aiheesta tieteis- ja fantasiatapahtuma Finnconissa viikonloppuna. Hänen mukaansa teos on unohtunut muun muassa keskeneräisyytensä takia.
- Toinen syy on teoksen arkaluontoinen poliittinen sisältö. Tarinan vihjeistä voisi päätellä, että tulevaisuuden Suomi on itsenäinen valtio. Tämä oli julkaisuaikana tulenarka asia, Koponen kertoo.
Teosta on ollut vaikea sovittaa tuttuun Topelius-kuvaan, sillä Simeon Levissä vilahtelee antisemitistiä uskomuksia. Topelius kuvaa juutalaiset halveksimansa rahavallan edustajina ja maailmanherruuden tavoittelijoina. Käsitys oli ajalleen tyypillinen, eikä Topelius poikennut valtavirrasta.
Suomi ei taivu rahavallan alle Topeliuksen tekstissä
Teoksessa Suomi hakee lainaa ulkomailta, ja Lontoon suuri rabbi lähettää palvelijansa Simeon Levin tutkimaan Suomen talouden tilaa. Koponen löytää teoksesta yhtymäkohtia nykyaikaan.
- Simeon Levi yrittää saada läpi suomalaisten ajaman suuruudenhullun projektin, joka vaatii niin paljon lainarahaa, että koko Suomen talous olisi joutunut vieraan vallan varaan. Myös teoksen perusidea, että taloutta pyörittää jokin globaali, hahmoton taho, on tätä päivää, Koponen arvioi.
Topelius hahmottelee teoksessaan oman unelmayhteiskuntansa, jossa heikompiosaisista pidetään hyvää huolta. Suomalaiset jaksavat hänen visiossaan yhä vastustaa rahan mahtia, eivätkä suostu laskemaan minuuteilleen rahallista arvoa, kuten muualla maailmassa jo tehdään.
Simeon Levis resa i Finland kuuluu niin kutsutun utopiakirjallisuuden lajiin, joka syntyi Euroopassa 1600-luvulla. Finnconissa jäljitetään suomalaisen tieteiskirjallisuuden historiaa aina alun utopioista 1960-80-lukujen saturomaaniin ja tulevaisuuden trendeihin.
Tapahtuman kunniavieraiksi saapuvat kyberpunkin kuningattarena tunnettu Pat Cadigan Britanniasta sekä fantasiakirjailija Ellen Kushner Yhdysvalloista. Kotimaisia kunniavieraita ovat kirjailija Sari Peltoniemi sekä tieteiskirjoittamisen tutkimus- ja fanikentällä toimiva professori emerita Liisa Rantalaiho.
Finncon järjestetään Jyväskylän yliopistolla 16.-18.7. Tapahtumaan on vapaa pääsy.