Kahden viime vuoden aikana lähes joka viides turvetuotantoa varten haettu ympäristölupa hylättiin. Lähes seitsemänkymmentä prosenttia turvetuotannon ympäristöluvista puolestaan ratkaistaan hallinto-oikeudessa. Oikeuskäsittelyineen ympäristölupapäätös vie noin kaksi vuotta.
Linja on ristiriidassa turvetuotantoalueiden lisäämistarpeiden kanssa.
Lupaprosessin nopeuttamisen mahdollisuuksia pohtinut tutkija siirtäisi soiden suojelu- ja turvetuotantoalueratkaisut sitovasti maakuntakaavoihin. Samalla lupapäätöksen ennustettavuus paranisi.
- Ympäristölupamenettelyssä ei sijoituspaikkaa voida enää arvioida muuta kuin sen yhden paikan osalta. Tarvetta olisi jo ennalta suunnata tuotantoa alueille, jotka hyvin tarkoitukseen soveltuvat, tutkija Matias Warsta sanoo.
Maakuntakaavan sitovuuden korostaminen saa kannatusta myös suo- ja turvetyöryhmän puheenjohtajalta.
- Maakuntakaavoissa turvetuotantoalueista on tehty ja tehdään varsin perusteelliset luontoselvitykset ja ympäristövaikutusten arvioinnit. Mutta kaavoitusprosessi ja ympäristölupaprosessi ovat kulkeneet ainakin tähän asti aika paljon erillään. Tätä tutkitaan, Maa- ja metsätalousministeriön ympäristöjohtaja Veikko Marttila sanoo.
Työryhmässä pohditaan myös, voisiko osan viranomaisten nykyisin harkitsemista määräyksistä muuttaa koko turvetuotantoa sääteleviksi normeiksi. Tällöin turvetuotannon aloittamiseen riittäisi joissakin tapauksissa pelkkä ilmoitus pitkän lupaprosessin sijaan.
- Se tarkoittaisi sitä, että toimialan tärkeimmät määräykset, sellaiset jotka nykyään sisältyvät melkein kaikkiin ympäristölupiin, annettaisiin valtioneuvoston asetuksella, joka koskisi kaikkea turvetuotantoa. Se parantaisi ympäristönsuojelun tasoa hankkeissa, jotka eivät nykyisin ole ympäristölupavelvollisia, eli alle 10 hehtaarin tuotantoalueita, kertoo tutkija Matias Warsta.