Kokoomusministereiden kärkikaarti sohaisi ampiaispesää tai ehkä uinuvaa karhua, kun se tällä viikolla esitti kovia arvioita Venäjän luhistuneesta suurvalta-asemasta.
Alkuviikosta Katainen arvioi, että valtiona Venäjä ei ole talousmahti, mutta kylläkin raaka-ainemahti. Hänen mielestään Venäjä on omasta mielestään suurvalta.
- Venäjän puheita kuunnellessa on vaikeata uskoa, että sen talous on vain Hollannin kokoinen, Katainen laukoi puolueensa eduskuntaryhmän kokouksessa.
Samassa yhteydessä ulkoministeri Alexander Stubb (kok.) ennusti, että varsinkin suomalais-venäläiset perhe- ja lapsikiistat lisääntyvät tulevaisuudessa.
Moskovassa ulkopoliittisen vallan kamareissa kokoomuksen Venäjä-puheet herättävät ihmetystä.
Eturivin venäläisiin ulkopoliitikkoihin kuuluva duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Konstantin Kosatshov aikookin nostaa kysymyksen esiin Kataisen tulevalla Moskovan-vierailulla.
- Tämän kuun lopulla aion tiedustella herra Kataiselta tästä asiasta, kun hän saapuu Moskovaan valtiovarainministerin ominaisuudessa, YLE Uutisten haastattelema Kosatshov sanoo.
”Venäjä on ydinasevalta”
Kosatshov haluaa myös oikoa kokoomusministereiden käsityksiä Venäjän suurvalta-asemasta.
- Venäjä on YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen ja ydinasevalta. Se kuuluu myös maailman talousmahtien G-8:aan ja moniin muihin järjestöihin, jotka muokkaavat koko maailmaa.
- Asema on täysin objektiivinen. Se on asema, joka varmasti kaikkien suomalaisten poliitikkojen on syytä tunnustaa.
Kosatshovin sanoilla on painoa, sillä hän on itänaapurin valtapuolueen Yhtenäisen Venäjän keskeisiä ulkopoliitikkoja. Puolueen puheenjohtaja on pääministeri Vladimir Putin. Kosatshov muistuttaa, että Yhtenäisellä Venäjällä ja kokoomuksella on suorat puoluesuhteet.
Venäläispoliitikko ihmettelee myös ennusteita, joiden mukaan maiden väliset ongelmat olisivat kasvussa.
Hänen mielestään Suomen ja Venäjän suhteet ovat ”vakaalla ja terveellä pohjalla”.
- Suhteet myös kehittyvät myönteisesti riippumatta yksittäisten poliitikkojen tahdosta kummallakaan puolella. Syvä käsitykseni on, että tähän on syvä yhteiskunnallinen tilaus, ja se vastaa kummankin maan intressejä.
Nato-jäsenyys vaikeuttaisi suhteita
Kosatshov antaa kuitenkin ymmärtää, ettei suhteita ole syytä tärvellä väärillä ulkopoliittisilla ratkaisuilla. Tällainen askel voisi olla esimerkiksi Suomen jäsenyys sotilasliitto Natossa.
- Olen varma, että Suomen sodan jälkeen omaksumalla puolueettomuuspolitiikalla on ollut keskeinen rooli siinä, että olette saavuttaneet tärkeän aseman maailmanpolitiikassa ja taloudessa.
Kosatshov muistuttaa Venäjän jyrkän kielteisestä kannasta Naton laajentumiseen.
- Syvä vakaumuksemme on, että Nato on projektina vanhentunut. Uusiin uhkiin vastaamisessa se näyttää olevan erittäin epätehokas. Tästä osoituksena on esimerkiksi Afganistanin operaatio.
Hänen mukaansa päätös mahdollisesta sotilaallisesta liittoutumisesta on kuitenkin kokonaan Suomen sisäinen kysymys.
- Siihen, miten tätä kuumaa perunaa aiotaan käyttää Suomen sisäpolitiikassa, Venäjä ei aio mitenkään puuttua.
Kosatshov kuitenkin huomauttaa, että Moskovassa seurataan Suomen Nato-keskustelua eivätkä sen johtopäätökset ole Venäjälle yhdentekeviä.