Omaniemen tilaa pitävä Tuija Osmala tuli pari vuotta sitten ostaneeksi kaupasta viattoman oloisia kurpitsan siemeniä. Arvaamatta siemenet paisuivat jopa 300 kilon kurpitsamöhkäleiksi, joilla paukkui silloinen Suomen ennätys. Nykyisin Tuijan pihapiiri, kasvihuone ja vapaa-aika on omistettu erilaisille jättikasveille, kuten punajuurelle, tomaatille ja kesäkurpitsalle.
- Onhan ne siis aivan kauheita järkäleitä! Jotku sipulit painaa parhaimmillaan jo seitsemää kiloa. Mutta kyllähän nyt jokainen ymmärtää että ei täällä arktisessa Suomessa ei nyt aivan päästä samoihin mittoihin ku maailmalla, mutta kovasti täällä ainakin yritetään, Osmala kertoo.
Osmalan pihapiiriin rakennettiin taannoin jopa erityinen kasvihuone, jotta harrastuksen voisi aloittaa varhain huhtikuussa.
SM-kisat Ruotsinpyhtäällä 2. lokakuuta
Syksyn jättisato on jo korjattu pois, tuotteet punnittu ja tiedot lähetetty valokuvineen virallisiin rekistereihin. Lokakuussa häämöttä jättikasvatuksen SM-kisat, joissa tarkoitus on pärjätä palkintosijoille jättitomaatilla.
- Tomaatin paino oli punnitessa 1,4 kiloa eli aika hyvin tulee pärjäämään. Lisäksi on tuo jättipunajuuri, minkä meinaan myös kisoihin köijätä, Osamala naureskelee.
Perinteiseen kurpitsakisaan Osmala ei tänävuonna osallistu. Maaperän ravintoarvojen ja foolihappojen mittausvirheen vuoksi Tuija heitti vahingossa liikaa lannoitteita multaan, mistä kurpitsat eivät tykänneet. Jättiharrastajaa harmittaa, mutta onneksi hän muistaa että aina tulee seuraava vuosi ja uusi satoyritys. Juuri vuosien vaihtelevuus pitää mielen nöyränä ja suuruudenhullun loitolla.
Kemikaalikaupan tuotteilla ei muutoinkaan kannata läträtä, sillä lisäkilot eivät niillä kasva.
- Luonnonmukainen kasvatus on se paras, että hyvää kompostimultaa ja paljon rakkautta ja sillä päästään hyvin pitkälle. Jos vähänkään omaa viherpeukkua, kannattaa kokeilla. Suurta maatilaa ei välttämättä tarvitse omistaa, vaan kasvattamista voi kokeilla ainakin aluksi parvekkeella tai ikkunalaudalla, Tuija opastaa.
Jättikasvatuksen juuret Amerikassa
Amerikassa jättejä jalostetaan ja paapotaan kaikista kiihkeimmin. Tuija kertoo, että Suomen Jättikasvisyhdistys perustettiin, jotta tilastot saataisiin myös meidän maahan. Hänen vuoden 2008 "vahinkokurpitsa" pitää nykyisin Suomen toiseksi suurimman sijaa. Lähiajan tavoitteena hänellä on voittaa naapurimaiden otteluhengessä Ruotsi. Tuija toivoo, että yhdistykselle ilmoitettaisiin kaikista erikoisista ja suurista kasveista.
- Koko ajan kun tietämys kasvaa, niin me noustaan Suomessa. Ruotsissa pärjätään vielä vähän paremmin, mutta joku päivä me vielä ne pieksetään!
Mutta miltä jättikasvis maistuu? Riittääkö aromia koko jätin pinta-alalle?
- Sipulin ja tomaatin osalta voin sanoa, että ne maistuu aivan samalta ku muutkin, mutta tuo punajuuri näyttää kyllä sen verran puisevalta, että se ei välttämättä maistu aivan niin hyvälle kuin pienemmät versiot. Saa näillä ainakin naapurit ja sukulaiset ruokittua.