Vaikka sora on merkittävä osa suomalaista rallimenestystä, on pohja autourheiluhulluudelle luotu asfaltilla, keskellä Helsinkiä. Eläintarhan ajot kokosivat 50-luvulla yhteen valtavan määrän katsojia ja kilpailijoita sekä kotimaasta että ulkomailta. Parhaimmillaan ajoja seurasi 85 000 katsojaa ja noilta ajoilta on peräisin suomalaisten intohimo vauhtiin ja vaaratilanteisiin, sanoo autourheilun keskusjärjestö AKK:n puheenjohta Kari O. Sohlberg.
- Vaikka kilpailut ajettiin sunnuntaina, paikan päälle tultiin koko viikonlopuksi ja usein vielä perheen kanssa. Silloin suomalaisten mieliin iskostui tällainen laji. Toki sitä oli harrastettu aikaisemminkin mutta mielestäni Eläintarhan ajot ovat yksi selkeä virstanpylväs ja siitä perinteet ovat lähteneet käyntiin nimenomaan rata-autoilun puolella, Sohlberg sanoo.
Rallimenestyksen salaisuutta taas on kaiveltu surkeassa kunnossa olevilta sorateiltä. Kun tiet olivat huonoja, oli pakko oppia ajamaan, jotta pääsi pisteestä a pisteeseen b.
- Kyllä se varmaan aikaisemmin on pitänyt paikkansa mutta osittain se on myytti. Kun katsoo, miten muutkin maat nykyään rallissa pärjäävät, niin pitää todeta, että kyllä taitava kuljettaja ajaa alustalla kuin alustalla, sanoo Sohlberg.
Monte ja Jyskälä - kaksi suurta
Kansainvälisen rallimenestyksen ensimmäiset laineet löivät Suomeen 60-luvulla, kun Timo Mäkinen voitti Monte Carlo -rallin vuonna 1965. Seuraavina vuosina Monten herroiksi kaasuttelivat Pauli Toivonen ja Rauno Aaltonen. Syntyi käsite Flying Finns, Lentävät suomalaiset.
- Varmasti Montella on ollut suuri merkitys suomalaiselle rallimenestykselle, sillä se oli ensimmäinen merkittävä, kansainvälinen voitto. Ja kun niitä tuli heti perään kaksi lisää, syntyi käsitys, että 'if you want to win, you have to have a Finn'. Eli jos haluat voittaa, sinulla pitää olla suomalainen kuljettaja. Ja tämä avasi ovet pienen maan edustajille edetä maailmanmestaruuksiin asti, muistelee Sohlberg.
Siinä missä Eläintarhan ajot nosti rata-autoilun suomalaisten tietoisuuteen, on Jyväskylän Suurajot tehnyt suomalaisista rallihullun kansan. Keski-Suomi on ralliautoilun mekka, siitä kertovat muun muassa maakuntaan napsahtaneet kahdeksan ralliautoilun maailmanmestaruutta. Juha Kankkusen ja Tommi Mäkisen menestys on innoittanut myös nuorta polvea: Kannonkoskelta lähtöisin oleva Mikko Hirvonen kaasuttelee edelleen MM-sarjaa ja nippu lupaavia kuljettajia tahkoaa rallipolkuja sekä kotimaisilla että kansainvälisillä areenoilla.
- Kun viisaat miehet Pentti Barckin johdolla kokoontuivat Hangon kasinolla kesällä 1951 ja perustivat Jyväskylän Suurajot, elettiin sitä hetkeä, kun suomalainen ralliautoilu lähti toden teolla kehittymään, Sohlberg sanoo.
Suomi on yhä autourheilun tilastoykkönen
Sohlberg on johtanut autourheilun kansallista lajiliitto AKK:ta vuodesta 1982 lähtien. Vuosien saatossa hän on toiminut myös kansainvälisen autoliitto FIA:n hallituksen jäsenenä sekä FIA:n rallikomission puheenjohtajana. Sohlberg on siis seurannut aitiopaikalta suomalaisen autourheilun nousukiitoa ja hän uskaltaa sanoa, että suomalainen autourheilu on monin tavoin edelläkävijä verrattuna kollegamaihin.
Tilastojen valossa Suomi onkin yhä autourheilun ykkönen: rallin maailmanmestaruuksia suomalaisilla on 13, formula 1 -mestaruuksia on neljä eli yhteensä 17 mestaruutta. Iso-Britannialla mestaruuksia on 16 ja Ranskalla 11. Sebastien Loebin menestys rallin MM-sarjassa on kuitenkin nostanut Ranskan yhdeksi rallin mahtimaista.
- Ranska on noussut kohinalla ja on syytä pelätä, että vauhti vaan kiihtyy. Toinen Sebastien eli Ogier on kehittynyt hyvin lyhyessä ajassa todella huippukuljettajaksi ja tässä on meille suomalaisille mietittävää. Edellinen maailmanmestaruus on tullut Suomeen vuonna 2002, muistuttaa Sohlberg.
Hän ei lähde suoralta kädeltä teilaamaan valmennussysteemiä, sillä Sohlbergin mukaan nuoria, lupaavia kuljettajia kyllä riittää. Sen sijaan rahasta on tiukempaa.
- Haasteena on se, miten pystytään aikaansaamaan rahoitus, jotta polku huipulle olisi yleensä mahdollinen, Sohlberg sanoo.
Kalifi kalifin paikalle
Timo Jouhki on autourheilumaailmassa tuttu nimi, hänen "tallistaan" on putkahtanut maailmalle mestari, jos toinenkin. Jouhki on toiminut muun muassa Juha Kankkusen, Tommi Mäkisen, Harri Rovanperän, Toni Gardemeisterin, Mikko Hirvosen sekä Jari-Matti Latvalan managerina.
Nyt Jouhki on kuitenkin lyömässä rallihanskoja naulaan ja kuuma kysymys kuuluukin, mistä löytyy uusi Jouhki Jouhkin tilalle.
- Se onkin tuhannen taalan kysymys, sillä heitä ei joka oksalla kasva! Hän on tehnyt erittäin hyvää työtä ja otti suuren riskin, kun hän tähän lähti. Alalla on toki ollut muitakin tekijöitä mutta kuljettajat eivät ole pääseet aivan huipulle asti ja kun ei tule kassavirtaa takaisin päin, alkaa vitsit olla vähissä, manaa Sohlberg.
"Räikkönen takaisin formularadalle"
Kuljettajista rallimenestys ei Sohlbergin mukaan ole kiinni: suomalaiset osaavat edelleen ajaa. Ja lujaa!
- Esimerkiksi Jari Ketomaa on tehnyt erittäin hyvää työtä Fordin Super 2000 -autolla ja Juho Hänninen ajaa jo toista vuotta tämän luokan kärjessä. Ja sehän on auto, joka varustettuna 1,6 -litraisella turbomoottorilla on ensi vuoden WRC-auto. Ja onhan meillä aika hyvin pullat uunissa MM-sarjassakin, Jari-Matti Latvala ajoi loistavan voiton Jyväskylässä ja Mikko Hirvonen on ollut aina tasaisen kova, Sohlberg muistuttaa.
Kimi Räikkönen on tuonut rallin MM-sarjaan tuoreen tuulahduksen ja tuloksetkin ovat olleet lupaavia. Räikkösen tulevaisuudesta käydään parhaillaan kuumaa spekulaatiota: ralli vai formula? Kari O. Sohlbergilla on AKK:n puheenjohtajan roolissa Räikkösen tulevaisuudesta oma, vahva näkemyksensä: formuloihin, mars!
- Meille olisi tärkeämpää saada huippuautolla ajava kuljettaja formuloihin. Heikki Kovalainen on hyvä, nopea, luotettava ja valmis voittamaan mutta nykyisellä kalustolla se tulee kestämään kauan, ennustaa Sohlberg.