Kuopiolaisen Pirtin koulun 3L-luokka näyttää päällisin puolin lähes tavalliselta opetusryhmältä. Luokassa on 33 oppilasta, kaksi opettajaa ja koulunkäyntiavustaja. Oppilaista neljä on virallisesti erityisoppilaita, mutta siitä luokassa ei edes puhuta.
- Se on aikuisten tieto, ja aikuisten on tärkeää se tietää, mutta oppilaitten ei. Siitä tiedosta ei ole heille mitään lisähyötyä, sanoo luokanopettaja Jarno Bruun.
Opettaja puhuu kokemuksesta, sillä hän on ollut mukana koulun Luotsi-hankkeessa jo runsaan kymmenen vuoden ajan.
- Me olemme kaikki erilaisia. Erityisyyden ja yleisyyden välinen ero on loppujen lopuksi melko lailla veteen piirretty viiva.
Erilaisia yhdessä
Opetusmenetelmää, jossa erityisoppilaita ei erotella missään vaiheessa omaksi ryhmäksi, kutsutaan inkluusioksi. Tavoitteena on, että oppilaat oppisivat olemaan erilaisia yhdessä. Käytännössä sitä opitaan silloin, kun oppilaat työskentelevät pienryhmissä.
- Neljän hengen ryhmässä jokainen uskaltaa olla oma itsensä ja ilmaista oman mielipiteensä paremmin kuin isossa ryhmässä, kertoo Bruunin työparina toimiva luokanopettaja Päivi Rimpiläinen.
Pienryhmät muodostetaan siten, että samaan ryhmään laitetaan mahdollisimman erilaisia oppilaita.
- Lapsia opetetaan tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa, koska se heidän on osattava myös myöhemmin yhteiskunnassa, Bruun perustelee.
Oppilaat ja vanhemmat tyytyväisiä
Luotsi-hankkeen opetus saa kiitosta niin oppilailta kuin heidän vanhemmiltaankin.
- Tällä tavalla on ehkä vähän helpompi tehdä töitä, myöntää uudenlaisen opetuksen makuun päässyt Reetta Knuutinen.
Hänen mielestään yksikin opettaja tosin ehkä riittäisi, kun taas saman luokan Anton Daniliants pitää kahta parempana.
- On hauskempaa, kun lähtee enemmän ääntä. Samassa luokassa on nyt myös paljon enemmän kavereita.
Opetukseen ovat olleet tyytyväisiä myös niin sanottujen tavallisten oppilaitten vanhemmat. Yksi heistä on Pia Lempinen, jonka vanhempi lapsi oli Bruunin ja Rimpiläisen luokassa oppilaana kuusi vuotta, ja nyt on nuoremman vuoro.
- On kuin lottovoitto saada myös toinen lapsi tälle luokalle. Olemme nyt erittäin tyytyväisiä.
Integraatio etenee
Erityisoppilaista on koko maassa jo yli puolet integroitu kokonaan tai osittain yleisopetuksen ryhmiin. Kehityksen uskotaan tästä vain vauhdittuvan, sillä opetushallituksessa laaditaan parhaillaan muutoksia esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteisiin. Tavoitteena on vahvistaa oppilaan oikeutta saada omalle oppimiselleen ja koulunkäynnilleen tukea riittävän varhain ja joustavasti.
Onnistuakseen inkluusio vaatii kuitenkin asennemuutoksen, uskoo Rimpiläinen.
- Oppilaan ei tarvitse olla valmis kouluun, vaan koulun pitää muuttua ottamaan oppilas vastaan.