Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 13 vuotta vanha

Kulttuurilehtikatsaus 27.9.2010

Kulttuurilehtikatsauksessa tarkastellaan, mitä annettavaa kirjallisuudentutkijoilla olisi mielentutkimukselle ja mitä on hidas tiede eli slow science. Lisäksi saadaan villejä paljastuksia näyttelijä Irina Björklundilta ja kulttuuriministeri Stefan Wallinilta.

Avaa Yle-sovelluksessa

Yliopisto-lehden (9/2010) Tähtivieras on brittiläisen Durhamin yliopiston professori Patricia Waugh. Hänen mielestään kaunokirjallisuudella olisi annettavaa myös ihmismielen tutkimukselle:

"Romaanin ja erityisesti modernismin ajan kirjallisuuden tapa simuloida kokemusta muistuttaa suuresti tapaa, jolla maailma nykyisten neurotieteiden mukaan jäsentyy mielessämme. Kirjallisuus on intuitiivisesti tiennyt jotain, jonka tiede on myöhemmin vahvistanut", kirjoittaa Waugh.

Niinpä kirjallisuudentutkijoilla olisi hänen mukaansa annettavaa myös tietoisuuden tutkimukselle. Vaatiihan mielentutkimus samaa mielikuvituksen, metaforien ja kielen ymmärrystä kuin kirjallisuudentutkimuskin.

Björklund ei uskonut käyvänsä ruotsalaisesta naisesta

Suomalaisnäyttelijät Irina Björklund ja Samuli Vauramo ovat päässeet samaan elokuvaan supertähti George Clooneyn kanssa. Kyseessä on Anton Corjbinin ohjaama American-elokuva, jossa Björklund esittää miespäähenkilön ruotsalaista ex-vaimoa.

Lokakuun Gloriassa Irina Björklund kertoo varsin maanläheisesti, millaista työskentely tähden kanssa oli:

"Ei sitä ainakaan 15-kesäisenä uskonut pääsevänsä sellaiseen tilanteeseen. Kyllä vähän jännittikin, mutta hän on todella pro ja nasta mies. Oli tosi helppo tehdä töitä hänen kanssaan. Eihän ihmiseen tutustu viikossa, varsinkaan tuon kaliiberin ihmiseen".

Näyttelijättärelle oli yllätys päästä mukaan elokuvaan. Hän ei aikonut edes hakea roolia, koska:

"He hakivat ruotsalaista naista, ja minä olen tummahiuksinen peikko Suomesta", summaa Björklund Gloriasa.

Hidas tiede on yhteisöllistä arkityötä

Slow life ja elämän leppoistaminen ovat olleet pinnalla jo jonkin aikaa. Nyt myös tieteen kentällä pohditaan, miltä tuntuisi slow science.

Tieteessä tapahtuu -lehdessä (6/2010) Petri Salo ja Hannu L.T. Tikkanen kirjoittavat seuraavasti:

"Hitaan tieteen puolestapuhujiksi voisi veikata pehmeitä humanisteja, mutta väärin: etulinjassa ovat kovat luonnontieteet, lääketiede ja informaatiotiede. [ - - ] Hidas tiede perustuu asioiden rauhalliseen tarkastelemiseen, sitkeään ja usein näkymättömään arkityöhön. Se ei tähtää julkaisujen määrän tai sitaatti-indeksien maksimoimiseen. Se uskoo laatuun, joka kypsyy hitaan prosessin myötä."

Myöhemmin he kuitenkin toteavat, että hidas tiede saattaa tuottaa tieteellisen läpimurron nopeastikin. Se kun ei ole pelkästään vakavaa puurtamista hitaasti etenevän tutkimuksen parissa, vaan myös mielekästä ja merkityksellistä yhdessäoloa.

Filosofi iloitsee Islannin tuhkapilvestä

Italialainen media-aktivisti ja filosofi Franco Berard veti seminaaria Suomenlinnassa juuri tuhkaepisodin aikaan huhtikuussa. Lentokielto sotki hänenkin matkasuunnitelmansa. Filosofinen aikakauslehti niin & näin (3/2010) tapasi miehen hänen kiirehtiessään Rostockin lautalle. Mikä on filosofin näkökulma tuhkapilveen?

"Tämä on mielestäni mitä onnekkain sattuma! Ei suinkaan minulle, koska edessäni on raskas ja pitkä matka takaisin Italiaan, mutta filosofisesta näkökulmasta tämä on onnenpotku."

"Tulivuori on paras metafora ongelmalle tai tilanteelle, joka näyttäytyy meille täysin jähmettyneenä, luoksepääsemättömänä ja maahan painettuna. Mutta sitä se ei ole, koska syvällä piilee voimia, jotka vastaansanomattomasti vaativat pursuta pintaan."

Berard näkee yhtäläisyyksiä kaksi vuotta sitten tapahtuneen finanssiromahduksen ja tulivuorenpurkauksen välillä.

"Tulivuori on eroottinen ihmiskeho, kaikki kauan sitten unohtunut ihmisen ruumiillisuus, kaikki mikä oli peruutettu, kielletty ja tietyssä mielessä unohdettu uusliberalistisen kapitalismin yhdentymisen ansiosta. Mutta ihmisen kehollisuus on meissä magmana syvällä. Se räjähtää."

Muotoilun edistäminen esti Wallinilta pääsyn rokkikeikalle

Kodin kuvalehden (19/2010) Uups!-palstalla kulttuuriministeri Stefan Wallin kertoo kokematta jääneestä kulttuurinautinnosta. Wallin on aina halunnut nähdä Tina Turnerin keikalla Suomessa.

"Hän on käynyt täällä kuudesti, mutta olen aina ollut alaikäinen tai muuten estynyt. Kun hän viimeksi konsertoi Helsingissä 2009, olin työmatkalla Japanissa edistämässä suomalaista muotoilu- ja musiikkivientiä. Ja taas harmitti. Tina Turner on rautamimmi!", hehkuttaa Wallin.

Suosittelemme