Joka vuosi noin 600 vauvaa aloittaa elämänsä alkoholin vaurioittamana. Päihdeäitien ja vauvojen hoidosta on jo vuosien kokemusta seitsemässä päihde-ensikodissa. Valtaosa tuen saaneista on selviytynyt elämässä eteenpäin. Lasta ei ole tarvinnut ottaa huostaan.
Yli kymmenen vuotta huumeita käyttänyt Emilia hakeutui espoolaiseen päihde-ensikoti Helmiinaan tultuaan raskaaksi.
- Pääsin ensin korvaushoitoon ennen tänne tuloa. Aluksi oli retkahduksia, mutta tuki ja keskustelu auttoivat. Tämä oli tosi hyvä paikka minulle, yksin en olisi päässyt eroon aineista, Emilia arvioi.
Hän raitistui, sai lapsen ja totutteli päihteettömyyteen. Runsaan vuoden mittaisen ensikotijakson jälkeen alkoi jatkohoito avopalveluyksikkö Esmiinassa.
Raha-automaattiyhdistyksen tuki loppuu
RAY ei enää ensi vuonna tue päihde-ensikoteja. Toiminta kuuluisi raha-automaattiyhdistyksen mukaan kunnille. Vastaava summa maksetaan kunnille valtionosuutena, mutta rahaa ei ole korvamerkitty päihdevauvoille. Hoitopaikkojen ennustetaan puolittuvan, jolloin sadan päihdevauvan ja äidin tulevaisuus on vaakalaudalla.
Helmiinan johtaja, Annika Piskunen-Virkki ihmettelee, mistä päihdeäidit saavat tulevaisuudessa apua. Ensikodit ovat kehittäneet hoitomenetelmiään jo vuosia, eikä vastaavia korvaavia paikkoja ole muualla Tampereella sijaitsevaa kaupungin Päiväperho-hoitopaikkaa lukuunottamatta.
Päihdeäidit lukkojen taakse
Vapaaehtoisen hoidon sijaan sosiaali- ja terveysministeriö puuhaa päihdeäitien pakkohoitoa. Asiaa selviteltiin jo toissa talvena. Silloin asia päätettiin siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon pakkohoitoperiaatteita pohtivan työryhmän päätettäväksi. Uusi työryhmä saa mietintönsä valmiiksi ensi vuoden lopussa.
Päihdeäideistä lukkojen taakse joutuisi parikymmentä vuodessa. Työryhmässä päidealaa edustavan STM:n johtajan Kari Paason mukaan vielä ei ole mietitty, miten pakkohoito toteutettaisiin.
- Se voitaisiin keskittää johonkin paikkaan Suomessa tai erikoistuneita hoitopaikkoja voisi olla useampia, Paaso sanoo.