- Toivon, ettei Pelastusarmeijan joulupatojen pitäjille aleta antaa sakkoja. Esityksessähän lukee, että kerjäämisessä on kyse yleisellä paikalla näkyvillä olosta, rahan tai aineellisen hyödykkeen vastikkeettomasta vastaanottamisesta ja toistuvuudesta. Sitähän joulupatojen pitäjät tekevät, naurahtaa Turun yliopiston prosessioikeuden dosentti Mikko Vuorenpää tutustuttuaan työryhmän esitykseen.
Rikoslain pitäisi ehkäistä ongelmia
Vuorenpää muistuttaa, että rikoslakiin pitäisi turvautua vasta, kun kaikki muut keinot asian ratkaisemiseksi on tutkittu. Hänen mukaansa kerjäyskiellossa ei näin olla tehty.
- Lisäksi rikoslain pitäisi ennaltaehkäistä ongelmia tai vähentää niitä. Minä epäilen, että jos kerjäläiselle määrätään sakko, niin se ei heitä auta.
Tasavertaisuuden toteutuminen epäilyttää
Myös vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet näkee esityksessä ongelmia.
- Tällainen toimenpide on syrjivä, koska se kohdistuu yhteen etniseen ryhmään. Vaikka se puetaan yleiseen kerjäämiskieltoon, niin todellisuudessa se on tarkoitettu romaneille.
Biaudet'n mukaan kerjäämiskiellon sijaan pitäisi miettiä, mitä voitaisiin tehdä, ettei kukaan joudu kerjäämään elannokseen.
- Ei varmaan kukaan koe kerjäämistä myönteisenä, mutta kerjäävä ihminenhän on enemmän uhri kuin rikollinen ja siksi on väärin, että heihin kohdistuu tällaisia toimenpiteitä.
Työryhmän mukaan lakiehdotuksella on tarkoituksena suojella heikoimmassa asemassa olevia ihmiskaupalta. Biaudet ei usko, että kerjäämiskielto auttaa tässä.
- Tällaiset toimet voivat sen sijaan heikentää entisestään näiden ihmisten heikkoa asemaa. Voidaan miettiä, ajetaanko kerjäämisen kieltämisellä ihmisiä seksikaupan piiriin. Onko väliä hyväksikäyttäjien kannalta, mihin rikolliseen toimintaan he heikossa asemassa olevia käyttävät?