Kun Suomi itsenäistyi joulukuussa 1917, Suomessa oli halukkuutta liittää valtakunnan yhteyteen myös Karjalan suomensukuiset alueet jopa Kuolan niemimaata myöten.
Koska edelleen sisällissotaa käyvän Neuvosto-Venäjän kanssa asiasta ei päästy sopimukseen, suomalaiset vapaaehtoisjoukot tekivät vuosina 1918 - 1920 sotilaallisia retkiä Itä-Karjalaan, Viroon ja Petsamoon. Merkittäviä taisteluja ei kuitenkaan käyty.
Rauhanneuvotteluja alettiin käydä Tartossa kesäkuussa 1920. Suomen valtuuskuntaa johti aiemmin pääministerinä toiminut, tuolloin Kansallis-Osake-Pankin pääjohtajana työskennellyt Juho Kusti Paasikivi.
Rauhansopimuksessa 14.10.1920 Neuvosto-Venäjä tunnusti Suomen historialliset rajat, mutta Suomi sai lisäksi Jäämereen yltävän Petsamon alueen.
Sen sijaan Suomi luopui vaatimuksestaan Repolan ja Porajärven alueisiin, vaikka alueet olivat jo vapaaehtoisesti päättäneet liittyä Suomeen. Päätöksen seurauksena Repolan väliaikainen nimismies Bobi Sivén teki itsemurhan.