Kansainvälinen veronkierto on edelleen helppoa, toteaa pääkirjoituksessaan
Keskisuomalainen (siirryt toiseen palveluun) .
Suomi on tukenut automaattisen tietojenvaihdon periaatetta, sillä kansainväliseen veronkiertoon puuttuminen on myös Suomen etu. Pelkästään yksityishenkilöiden veronkierron tiukennus voisi tuoda valtiolle satoja miljoonia euroja, vaikka lakeja pitäisikin muuttaa ja verohallinnolle ohjata lisäresursseja. Tanskassa verottaja on saanut oikeuden seuloa automaattisesti epäilyttäviä rahansiirtoja noin 50:een veroparatiisiin. Tulokset ovat olleet hyviä. Lakimuutos vastaavasta oikeudesta Suomessa on vireillä.
Neuvottelutie kiinnostaa jo
Tamperelainen
Aamulehti (siirryt toiseen palveluun) arvioi Afganistanin sodan tilannetta. Se muistuttaa, että yhdeksässä vuodessa taisteluissa on kaatunut yli 2000 länsiliittouman sotilasta, pelkästään tässä kuussa jo useita kymmeniä. Tätä taustaa vasten on lehden mielestä ymmärrettävää, että nyt ollaan valmiita kokeilemaan neuvottelutietä.
Uuden linjan mukaisesti Afganistanin hallitus presidentti Hamid Karzain johdolla on aloittanut alustavat tunnustelut Taliban-liikkeen edustajien kanssa. Niissä pyritään selvittämään, olisiko pitkä sota mahdollista päättää jonkinlaiseen sovitteluratkaisuun.
Yhdysvallat on asettunut varovasti tukemaan rauhantunnusteluja. Juuri ulkoministeri Hillary Clinton muistutti siitä, kenen kanssa rauha tehdään. Myös puolustusministeri Robert Gates totesi, että jos tutkimisen arvoisia tilaisuuksia avautuu, niihin pitää tarttua.
Uusi linja voidaan määritellä kärjistetysti niin, että jos et voi voittaa talibaneja, niin liittoudu heidän kanssaan. Se on riskialtis taktiikka, mutta vaihtoehdot ovat vähissä.
Euroopan arvot historiassa
Emeritusprofessori Matti Klinge muistuttaa Helsingin Sanomissa (siirryt toiseen palveluun), että Euroopan keskeiset arvot löytyvät historiasta.
1900-luvun suuria sotia on totuttu kutsumaan maailmansodiksi. Termi korostaa Yhdysvaltojen osuutta sotiin, vaikka se oli suhteellisesti vähäinen. Nämä sodat olivat aivan olennaisesti eurooppalaisia sotia.
Eurooppa on yhtäältä sotaleskien ja sotaorpojen ja toisaalta miehityksien aiheuttamien ristiriitojen ja keskinäisten vihamielisyyksien manner. Sotien kokemukset hajottivat syvällisesti maailmankuvaa. Se ilmeni psykoanalyysin ja monien taidevirtausten korostamassa piilotajuisuuden ja viettien esiin tuomisessa. Harmonian ja sovinnollisuuden arvot jäivät taustalle.
Vaikka 1900-luvun aateperintö on ristiriitainen, senkin yleisvaikutelmaksi jää epäusko pelkän järjen ja rationaalisuuden mahdollisuuksiin ratkaista ihmiskunnan ja yksilön suuria kysymyksiä.