Koskien kunnostusohjelmilla ei ole pystytty palauttamaan lohikalojen luonnollista elinkiertoa vesistöissä, kertoo jokien kunnostuksista väitöskirjatutkimuksen tehnyt filosofian maisteri Pauliina Louhi. Tutkija toivoo, että aiempaa enemmän kiinnitettäisiin huomiota valuma-alueiden maankäyttömuutoksiin. Muun muassa kunnostusojituksissa pitäisi panostaa vesiensuojeluun.
Suomessa koskien kunnostuksilla on pyritty palauttamaan monimuotoisuus niihin koskiin, jotka perattiin viime vuosisadalla tukinuittoa varten. Väitöskirjatutkimuksensa koskien kunnostuksesta tehnyt filosofian maisteri Pauliina Louhi pahoittelee, että kunnostusten seuranta on pääosin unohtunut. Louhen tutkimuksen mukaan kunnostukset ovat antaneet melko laihan tuloksen.
-Omien aineistojen pohjalta näyttää tällä hetkellä siltä, että lohien luontaista elinkiertoa ja nimenomaan taimenen elinkiertoa ei ole pystytty palauttamaan nykyisillä menetelmillä. Niillä ei ole myöskään pystytty kasvattamaan näiden virtavesien luonnollista tai lajistollista monimuotoisuutta, kertoo Pauliina Louhi.
Jonkin verran luonto on itse hoitanut asiaa kun aikoinaan perkatut kosket ovat palautuneet takaisin kohti luonnontilaa.
-Ainakin omien aineistojen mukaan huomasimme, että näissä peratuissa joissa itse asiassa lajistollinen monimuotoisuus on jo lähestynyt hyvin lähelle näitä luonnontilaisia. Ja sammalikko on palautunut sinne hyvinkin paljon vuosikymmenien aikana. Näistä herää kysymys, että kannattaako tällaisia jokia ylipäätään kunnostaa, ihmettelee tutkija.
Ojitusten yhteyteen tarvitaan aina vesiensuojelutoimenpiteitä
Tutkijan mukaan jokien kunnostuksissa pitäisi nykyistä enemmän huomioida valuma-alueet. Esimerkiksi vesistöön huuhtoutuva kiintoaine tunkeutuu lohikalojen kutusoraikkoon.
-Valuma-alueilla tehtävät toimenpiteet kuten maatalous, metsätalous, tuevetuotanto ja asutus kuormittavat jokia huomattavasti. Ehdottoman tärkeää olisi kiinnittää huomiota vesiensuojelutoimenpiteisiin kaikkien näiden toimintojen yhteydessä. Eli pystyttäisiin saamaan kiinni se kuormitus siellä valuma-alueilla jo ennen kuin on liian myöhäistä. Eli ennen kuin se on tuolla virtaavassa vedessä, toivoo Pauliina Louhi.
Esimerkiksi metsien ja soiden kunnostusojituksissa tehtävät vesiensuojelutoimenpiteet näyttävät pidättävän kiintoainetta tehokkaasti. Toimenpiteet ovat yksinkertaisia, kuten ojakatkoja, laskeutuskuoppia ja pintavaluntaa.
Koskien kunnostuksista on kuitenkin löydetty myös myönteisiä vaikutuksia. Muun muassa pohjaeläinten määrä on kasvanut. Kunnostuksiakin voi tehdä nykyistä paremmin. Louhi huomauttaa, että esimerkiksi sammalen vaurioittamista tulee välttää, koska se tarjoaa kaloille suojaa ja ruokailupaikkoja selkärangattomille.
Pauliina Louhen väitöskirjatutkimuksessa seurattiin jokikunnostusten ja kunnostusojitusten pitkäaikaisia vaikutuksia taimenen varhaisvaiheisiin ja pohjaeläimiin Oulujoen, Iijoen ja Kiiminkijoen latvapuroilla.