Poliisin tietoon tulleita ympäristörikoksia on tilastoitu vuodesta 1996. Määrä on kasvanut vuosi vuodelta.
- Valtakunnassa on julkistettu muutama isompi tapaus, ja ne ovat herättäneet sekä viranomaiset että yksityiset ihmiset. Sitä kautta ilmoituskynnys on madaltunut ja ilmoituksia tulee enemmän, rikoskomisario Kaarle Lönnroth Varsinais-Suomen poliisista sanoo.
Tänä vuonna ympäristörikoksia on kirjattu noin 600. Kokonaisrikollisuudesta luku ei kuitenkaan kerro. Ympäristöön kohdistuvien rikosten määrää on mahdoton arvioida. Vaikka ilmoituksia tulee nyt enmmän kuin koskaan, kynnys on edelleen korkea, toteaa rikosoikeuden professori Jussi Tapani Turun yliopistosta.
- Ihmiset miettivät, kenelle havainnosta pitäisi ilmoittaa - onko se kunnassa tietty viranomainen. Ja Elyt ja muut käsitteet voivat tehdä asian hankalaksi, Tapani arvioi.
Ympäristörikoksia on monenlaisia ja niistä saatu taloudellinen hyöty vaihtelee sadoista euroista jopa miljooniin.
Rikostutkinnan mukaan Lokapojat pumppasi vuosikausia öljyisiä vesiä viemäriverkkoon. Lisäksi pääkaupunkiseudulla uskotaan olevan laittomia kaatopaikkoja ja ongelmajätevarastoja tai holtittomasti toimivia autonpurkaamoja.
Vain kolmasosa poliisin tietoon tulleista tapauksista selviää.
- Esitutkintaa on hankala suorittaa, kun niihin liittyy niin paljon erilaisia asioita. Tutkinta edellyttää monesti viranomaisyhteistyötä, ja eri viranomaisilla toimintatavat vielä vaihtelevat, rikoskomisario Lönnroth kuvailee tutkinnan vaikeutta.
Poliisin mukaan törkeän ympäristörikoksen kynnys on liian korkealla. Se houkuttelee rikoksen tekijöitä. Lönnrothin mielestä olisi syytä tarkistaa, miten törkeä ympäristörikos määritellään.
- Täytyy tosin muistaa, että moni ympäristörikoksista tulevista ilmoituksista koskee vanhoja asioita, eli uusi laki ei niitä palvelisi. Mutta tulevia asioita palvelisi, rikoskomisario Lönnroth uskoo.
