Keskustelu monikulttuurisuudesta roihahti Saksassa täyteen vauhtiin sen jälkeen, kun Berliinin osavaltion entinen rahaministeri ja Saksan keskuspankin entinen johtokunnan jäsen Thilo Sarrazin julkaisi kirjan islamilaisista maista suuntautuvan maahanmuuton taloudellisista ja sivistyksellisistä vaikutuksista.
Sarrazinin mukaan muslimisiirtolaiset tulevat Saksan kansantaloudelle kalliimmaksi kuin muista kulttuuripiireistä tulevat maahanmuuttajat. Noin 40 prosenttia heistä elää sosiaali- ja työttömyysavun varassa.
Kirjassa kannetaan huolta saksalaisten sivistystason yleisestä laskusta, koska useimmilla muslimimaista tulevilla ei ole ammattikoulutusta, kaikilla ei edes peruskoulutusta, eivätkä muslimivanhemmat huolehdi Sarrazinin mukaan tarpeeksi lastensa kielitaidosta ja koulunkäynnistä.
Liittokansleri Angela Merkel ja monet muut johtavat saksalaiset poliitikot leimasivat maahanmuuton kipupisteisiin totutusta poikkeavalla tavalla pureutuneen kirjan tarpeettomaksi ja populistiseksi.
Tavallisten kansalaisten enemmistö ilmoitti mielipidekyselystä toiseen olevansa kuitenkin asiassa enemmän Sarrazinin kuin poliitikkojen kannalla.
Kristilliset arvot taka-alalla
Politiikan ja kansalaisten enemmistön vastakkainasettelusta alkoi kehittyä uhka erityisesti Merkelin johtamalle kristillisdemokraattiselle puolueelle. Sen jäsenet ja kannattajat olivat moittineet puoluetta jo pitkään kritiikittömästä suhtautumisesta maahanmuuttajiin sekä monikulttuurisuusilluusion ylläpitämisestä kristillisten ja konservatiivisten arvojen kustannuksella.
Pelko äänestäjien kaikkoamisesta juuri ennen maaliskuussa pidettäviä Baden-Württembergin, Rheinland-Pfalzin ja Saksi-Anhaltin maapäivävaaleja pakotti Merkelin radikaaliin takinkääntöön.
- Luonnollisesti lähestymistapamme oli panostaa monikulttuurisuuteen ja iloita yhdessä elämisestä, mutta tavoite on epäonnistunut täydellisesti, julisti liittokansleri kristillisdemokraattisen puolueen nuorisojärjestön kokouksessa Potsdamissa.
Lakeja noudatettava
Täyskäännöksen tehnyt Merkel perusteli kantaansa muun muassa maahanmuuttajaperheiden lasten huonolla saksan kielen taidolla sekä sillä, että he jäävät kaksi kertaa useammin vaille koulun päästötodistusta kuin saksalaiset koululaiset.
Hän ei maininnut puheessaan erikseen muslimeja ja turkkilaisia, mutta kaikki ymmärsivät, keitä hän tarkoitti.
- Tämä merkitsee lisää sosiaalisia ongelmia tulevaisuudessa. Jos haluaa osallistua yhteiskuntamme toimintaan, niin ei riitä, että noudattaa lakejamme ja on uskollinen perustuslaillemme, vaan on opeteltava ennen kaikkea myös meidän kielemme, Merkel sanoi.
Hän muistutti maahanmuuttajanuorten yliedustuksesta rikostilastoissa sekä heidän moniin vaikeuksiin johtavasta ”macho-kulttuuristaan”.
Monikulttuurisuuden julisti kuolleeksi myös Baijerin kristillissosiaalisen unionin puheenjohtaja ja Baijerin pääministeri Horst Seehofer. Hän haluaisi lopettaa ”vieraasta kulttuuripiiristä” tulevan maahanmuuton.
Muslimijärjestöt tuomitsevat
Opposition puolesta vastasi Merkelille vihreän puolueen puheenjohtaja Cem Özemir:
- Ihmettelen hänen kriittisyyttään. Monikulttuurillisuus tarkoittaa myös sitä, että eronneesta ja lapsettomasta itäsaksalaisesta protestantista voi tulla liittokansleri. Se tarkoittaa myös sitä, että kristillisdemokraattinen pormestari voi olla avoimesti homo, laajensi turkkilaissyntyinen Özemir monikulttuurisuuden käsitettä viittaamalla Merkelin taustaan ja Hampurin äskettäin virasta eronneeseen pormestariin Ole von Beustiin.
Saksan turkkilaisia ja muita muslimeja edustavat järjestöt tuomitsivat Merkelin ja Seehoferin arviot ja syyttivät puolestaan Saksaa laiminlyönneistä maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisessä.
Monilla foorumeilla keskusteluun innokkaasti osallistuvat kansalaiset ihmettelevät Sarrazinin tavoin, miksi monikulttuurisuus näyttää sopivan Kaakkois-Aasiasta, Venäjältä ja Afrikasta maahan muuttaville mutta ei läheskään kaikille islamilaisesta kulttuuripiiristä tuleville.
Esimerkkinä hyvästä integroitumisesta pidetään vietnamilais- ja intialaisperheiden lapsia, jotka menestyvät koulussa usein paremmin kuin saksalaiset. Kitkaa ei synny myöskään muiden uskontojen kuin islamin kanssa.
Turkilla luja ote
Kun ongelmat jatkuvat muslimitaustaisten maahanmuuttajien kohdalla usein sukupolvesta toiseen, niin muiden kulttuurien ja uskontojen piiristä saapuneiden kohdalla ne häviävät yleensä viimeistään toisessa sukupolvessa.
Yhtenä syynä varsinkin turkkilaisten vastaan haraamiselle nähdään Turkin valtion yritys pitää ulkomailla asuvat turkkilaiset tiukassa siteessä entiseen kotimaahansa. Käsitystä vahvisti Turkin pääministerin Tayyip Erdogan kahden vuoden takainen esiintyminen Kölnin areenalla.
- Olette nähneet vaivaa säilyttääksenne oman identiteettinne, kulttuurinne ja perinteenne. Silmänne ja korvanne on suunnattu Turkkiin. Ansaitsette kunnioituksen, koska olette vaalineet yli 40 vuotta meidän omaa kieltämme, uskontoamme ja kulttuuriamme. Kukaan ei voi vaatia teitä sopeutumaan vieraaseen kulttuuriin. Sellainen olisi rikos ihmisyyttä vastaan, julisti pääministeri yli 20 000:lle hallissa istuneelle turkkilaiselle.
Sovittelevamman linjan valitsi Saksan liittopresidentin Christian Wulffin äskeisen Turkin vierailun yhteydessä puhunut Turkin presidentti Abdullah Gül kehottaessaan Saksassa asuvia turkkilaisia opettelemaan puhumaan oman etunsa vuoksi täydellistä saksaa.
Talouselämä haluaa koulutettuja
Kansalaisten tukeman Sarrazinin maahanmuuttokritiikki ja sitä seurannut Merkelin kannanmuutos ovat vapauttaneet Saksassa käytävän maahanmuutto- ja monikulttuurisuuskeskustelun tabujen kahleista.
Kritiikki on yhdistetty tähän asti usein ulkomaalaisvihamielisyyteen ja jopa rasismiin.
Ilmapiirin vapautuminen sopii myös saksalaiselle talouselämälle, jonka mukaan maahan on pystyttävä houkuttelemaan lähivuosina satojatuhansia uusia siirtolaisia.
Omaan kulttuuriinsa tiukasti käpertyvien sosiaalitoimiston asiakkaiden sijasta yritykset toivovat Kanadan ja Australian tapaan koulutettua ja omillaan toimeen tulevaa ammattiväkeä.
Yli 80 miljoonan asukkaan Saksassa asuu seitsemän miljoonaa ulkomaalaista. Suurimman ryhmän muodostavat noin kolme miljoonaa turkkilaista. Muslimeja maassa asuu noin neljä miljoonaa.