Hyppää sisältöön

Kunnissa hukattu miljardeja tehottomaan tietotekniikkaan

Kuntien jätti-investoinnit tietotekniikkaan eivät ole juurikaan parantaneet palveluja. Tehottomuutta on erityisesti terveydenhuollossa, mutta myös muilla hallinnon aloilla. Hukkainvestointeihin uponneilla miljardeilla olisi pyöritetty Espoon kokoisen kaupungin terveyspalveluita kolme vuotta.

Laajakaistajohtoja.
Kuva: YLE

Leikkausjonot ovat pitkät ja kivut kovat, mutta lääkettä terveydenhuollon tehostamiseen ei ole luvassa jätti-investoinneistakaan. Kunnat ovat tehneet tietotekniikkahankintoja toisistaan välittämättä eivätkä järjestelmät kommunikoi keskenään. Muun muassa terveydenhuollon tehostaminen kuntien välisellä yhteistyöllä takkuaa pahasti, kun tietojärjestelmistä ei saada tehoja irti.

- Harvoin tällaiset hukkaan heitetyt miljardit johtuvat pelkästään investoinnista. Investoinnit itsessään voivat olla sinällään onnistuneita, mutta ne voivat jäädä vajaa käytölle, sanoo päällikkö Heikki Lunnas Kuntaliitosta.

Kuntaliiton mukaan tehottomuuteen ja hukkainvestointeihin kuluu rahaa niin paljon, että summalla pyöritettäisiin Espoon terveyspalveluita kolmen vuoden ajan. Summalla saataisiin tuhansia leikkauksia ja hoitotoimenpiteitä.

Itsekäs sooloilu kallista

Itsekäs sooloilu on siis käymässä kalliiksi. Aalto-yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisyhtiöt tekevät vuosittain miljardiluokan hukkainvestoinnit tietotekniikkaan. Kunta-alan asiantuntijan mukaan tuloksia voi peilata myös kuntakenttään.

Heikki Lunnas totetaa, että Aalto-yliopiston tutkimus on ensimmäinen suomalainen selvitys, joka kertoo ongelman koosta euroina.

- Kyllä tämä koko ajan käy yhä kalliimmaksi. Vajaan kymmenen vuoden aikana on varmasti syntynyt usean miljardin vaje siihen nähden miten toimintaa olisi voitu tehostaa.

Hallitus vaatiikin kuntia tilille hukkainvestoinneista ja tehottomuudesta. Kuntia patistetaan jatkossa hankkimaan yhtenäisiä järjestelmiä lain nojalla.

Uusi tietohallintolaki on tarkoitus saada voimaan vuodenvaihteessa.

Suosittelemme sinulle