Hyppää sisältöön

Itärajan venäjä kuumensi Pakkoruotsi-illan

TV2:n Pakkoruotsi-illassa ruotsin puolustajat eivät antaneet periksi venäjän valitsemiselle Itä-Suomessa. Toistuvana argumenttina kuului, ettei lapsi tiedä mitä kieltä aikuisena tarvitsee. Ajankohtaisen kakkosen Pakkoruotsi-ilta paljasti kärkevimmät argumentit ikuisuusväittelyssä pakkoruotsin tarpeellisuudesta.

TV2:n Pakkoruotsi-illassa keskustellaan kielten opetuksesta
Ajankohtaisessa kakkosessa keskusteltiin pakkoruotsista tiistai-iltana.

Miten ruotsin opiskelu voi olla pois minkään muun kielen oppimiselta, kysyivät pakollisen ruotsin puolustajat. Mutta eikö mikä tahansa kieli voisi olla aivan yhtä sivistävä kuin ruotsi, ihmettelivät pakkoruotsin kaatajat.

Ruotsinkielisen Hufvudstadsbladetin päätoimittaja Hannu Olkinuora totesi faktana, että jotkin kielet ovat Suomessa tärkeämpiä kuin toiset, ruotsi yhtenä niistä. RKP:n kansanedustaja Mikaela Nylander muistutti, että yo-tutkinnossa pakkoruotsin valinnaistamisen piti tehdä sen kirjoittamisesta houkuttelevampaa. Alle puolet miespuolisista yo-kokelaista on muutoksen jälkeen kirjoittanut ruotsin.

Björn Månsson, Ruotsalaisen eduskuntaryhmän pääsihteeri, oudoksui pakkoruotsi-termiä ja arvuutteli, miksei samaan aikaan puhuta pakkomatematiikasta tai pakkobiologiasta. Pakkoruotsin vastustaja, dosentti Heikki Tala löysi selityksen: koska ruotsia on pakko opiskella kouluissa vielä peruskoulun jälkeen, kun mikään muu aine ei enää ole pakollinen.

- Yksi pieni kieli on pakollinen koko opintopolun, ja siitä pitää päästä pois, Tala linjasi.

Hyötyä vai ei?

Itärajalle ehdotettu valinnaisuus ruotsin ja venäjän opiskelun välillä korotti vastapuolien äänet.

Pääsihteeri Månsson huomautti, että halutessaan itäsuomalaiset voivat opetella molempia.

- Kieliä ehtii opetella. Jopa ruotsin kieli ja venäjän kieli ovat lähempänä toisiaan kuin meille joskus vaikea suomen kieli, ne tukevat toinen toisiaan. Kyllä itärajalla pystytään useita kieliä oppimaan, Månsson perusteli.

- Et ikinä tiedä, mihin joudut tulevaisuudessa – päädytkö sellaiseen tehtävään, jossa tarvitaan ruotsia tai kaksikielisen kunnan palvelukseen, RKP:n Nylander toi esiin.

Esimerkiksi toimittaja ja kolmen kaksikielisen lapsen äiti Päivi Storgård kertoi, ettei koskaan arvannut tarvitsevansa niin paljon ruotsia. Tällainen puolustus kummastutti Sampo Terhoa, Suomalaisuuden Liiton puheenjohtajaa.

- En voi kiistää, että teillä ruotsi on tullut hyvin tarpeelliseksi omassa elämässä. Mutta ette voi kiistää, etten minä ole tarvinnut sitä omassa elämässäni, Terho sanoi.

Muuttaisiko itäraja koko järjestelmän?

Terho kysyi pakkoruotsin puolustajilta, eivätkö he suostuisi yhden maakunnan kokoiseen valinnaisuuskokeiluun itärajalla. Suostumusta ei liiennyt.

- En ymmärrä, miksi ruotsin pitäisi olla valinnainen itärajalla. Miten sitten toisen asteen koulutuksessa, puhumattakaan jos lähdet yliopistoon – voiko yhtäkkiä vaatia ruotsin kielen taitoa? Esityksellä halutaan muuttaa koko järjestelmää aika lailla, Nylander kritisoi.

- Me ei voida sille mitään, että länsinaapuri on Ruotsi. Suomessa tarjotaan hopeatarjottimella mahdollisuus opiskella kieltä, päätoimittaja Olkinuora katsoi.

- Miksi ette tarjoa sitä vapaaehtoisesti hopeatarjottimella vaan pakolla kurkusta alas? kärjisti Sampo Terho.

- Missä kulkee valinnanvapauden raja? Vastapuoli ei halua antaa suomenkieliselle vapautta valita mitään muuta kieltä kuin ruotsia, väitti Oulun vasemmistonuorten puheenjohtaja Elmo Rautio.

Suosittelemme sinulle