Tuominen aloitti keskustelun toteamalla kyseisen maanantaiaamun olevan miehelle historiallinen.
- En uskonut syntyessäni, että tulee maanantaiaamu, jolloin suutelen MM-pokaalia. Otimme siitä vielä kuvankin, Tuominen ilakoi.
Tiitu komppasi Tuomista kertomalla pokaalin tiestä tv-studioon. Salibandyn MM-kotiturnauksen tähdistökentälliseen valittu hyökkääjä kertoi myös joukkueen paluusta arkeen.
- Osalla juhlat vielä jatkuivat, mutta ilmoitin itse illalla, että olen aamutelkkariin menossa ja tarvitsen pokaalin ehjänä ja kaikin puolin kiiltävänä mukaani. Siellä oli joku vielä hereillä ja lähetti tekstiviestin, että mistä huoneesta se löytyy.
- Tästä kuitenkin palaamme arkeen ja joukkue hajaantuu omille teilleen. Kansalliset sarjat jatkuvat tälllä viikolla ja usealla myös siviilipuolen hommat. Monikaan meistä ei kuitenkaan ole täysammattilainen, joten muut kiireetkin koittavat.
Helsingissä ja Vantaalla järjestettyä MM-turnausta voidaan pitää usealla tavalla onnistuneena. Suomi voitti historiansa toisen MM-kultansa kotiyleisön silmien alla ja turnauksen kokonaisyleisömäärä rikkoi kaikki ennätykst.
Riihilahti nosti esille kotiturnauksen onnistumisen yleisellä tasolla.
- Turnaus oli usealla tavalla hieno: Suomen otteet kentällä, intensiteetti kentällä, uudet yleisöennätykset katsomoissa, hyvä taloudellinen tulos ja se, että jälleen näytimme sen, että Suomi on hyvä järjestämään tällaisia tapahtumia.
- Erityisesti hienoa minulle oli kuitenkin se, kuinka suuri intensiteetti katsoimoissa oli. Suomalaiset osoittivat osaavansa kannustaa, mikä on mielestäni fantastinen juttu, Riihilahti kehui.
"Suomelle olympiakultaa 2012"
Tuominen surkutteli sitä, etteivät ihmiset vieläkään ymmärrä, kuinka hienosta lajista salibandyssä on kyse.
- Muistan kun kouluaikanani puhuttiin sählystä. Siitä ajasta olemme tulleet melko pitkän matkan tuohon tunnelmaan. Tuli kuitenkin lohduton olo siitä, että Helsingin Sanomissa oli vasemmassa (sivu)palkissa pienellä, että Suomi voitti maailmanmestaruuden.
- Olisivat nyt tällaisessa tilanteessa nostaneet edes pienet hehkutukset.
Salibandy jää julkisuudessa usein suurempien lajien, kuten jääkiekon ja jalkapallon, varjoon. Harrastajamääriltään salibandy kuuluu kuitenkin Suomen suosituimpien lajien joukkooon. Riihilahden mukaan eri lajeja onkin täysin turha verrata toisiinsa.
- Jotkut kysyvät, että onko kyseessä marginaalilaji. Mielestäni tämä on aivan turhaa. Miksi lajeja täytyy verrata toisiinsa? Turnauksesta oli tehty aivan upea, siellä pelattiin hyvää urheilua ja turnaus oli kaikin puolin onnistunut. Miksi keskustelu jonkin lajin globaalista asemasta täytyy edes käydä? Riihilahti ihmettelee.
Tuomisen mielestä Suomen täytyisi lähettää maailmalle kovia nimiä julistamaan salibandyn ilosanomaa.
- Nyt täytyy tehdä niin, että lähetämme poikkeusluvalla Ahtisaaret ja muut ajamaan maailmalle sitä, että saamme Lontoon olympialaisiin salibandyn lajiksi. Tämä siksi, että Suomi voittaisi joukkuelajissa olympiakultaa vuonna 2012.
Suomen toisen peräkkäisen maailmanmestaruuden voittamisessa korostettiin yleisesti maajoukkueen henkistä vahvuutta, jota pidetään poikkeuksellisena suomalaisessa urheilukulttuurissa. Mutta miten tämä saadaan siirrettyä muihin lajeihin?
- Kaiken kaikkiaan kyse on voittamisen kulttuurista. Se taas juontuu jokapäiväisestä elämänfilosofiasta, eli siitä että asiat tehdään joka päivä huolella nauttien ja hetkessä eläen.
- Toisaalta joukkueen kanssa olemisesta täytyy nauttia ja ottaa oppia. Se kun on päämäärän lisäksi nautintoa mukana, niin ratkaisupaikkoihin saa rentouden mukaan, kaksinkertainen MM-kultamitalisti Tiitu valistaa.