Suurlähetystön muistioon kokoamien tietojen perusteella belgialaisen Malta Forest Companyn epäillään salaa louhivan ja vievän uraania Kongon demokraattisesta tasavallasta. Uraania yhtiö saa kuparin ja koboltin louhinnan sivutuotteena.
Väitteiden mukaan Malta Forest Companyn omistama CMSK-kaivosyhtiö salailee Kongon demokraattisen tasavallan Katangan alueella sijaitsevan kaivoksensa vaarallisen korkeita säteilyarvoja. Yhtiö louhii kuparia ja kobolttia, mutta vie samalla löytämäänsä uraanipitoista rautamalmia ulkomaille.
Ulkomaiset yhtiöt ostavat uraanipitoisen rautamalmin ja eristävät siitä uraanin, kuparin ja koboltin. Näin Malta Forest Company näyttää vievän ulkomaille kuparia ja kobolttia, vaikka oikeasti kyseessä onkin uraanin maastavienti. Yhtiön väitetään kiertävän säteilytestit lahjomalla virkamiehiä.
Wikileaksin julkaiseman muistion tiedot perustuvat muun muassa Kongon erotetulta atomienergiakomission johtajalta Lumu Badimbayin-Matulta saatuihin tietoihin. Toisaalta saman muistion mukaan myös häntä epäillään korruptiosta.
Yhdysvaltain suurlähetystön mukaan varmuutta uraanin salakuljetuksesta ei ole, mutta useat yksityiskohdat näyttäisivät todistavan sen puolesta. Yksi monista muistion ristiriitaisuuksista on Kokkola Chemicalsin väitetyn IAEA-raportin ja Kongon demokraattisen tasavallan kertomien tietojen eroavaisuus. Muistiossa painotetaan, etteivät tietolähteet ole luotettavia tai puolueettomia.
Säteilyturvakeskus: Lupa-asiat kunnossa
OMG Kokkola Chemicalsin toimitusjohtaja Jöran Sopo kiistää yrityksen raportoineen IAEA:lle uraanin maahantuonnista.
Sopon mukaan muistiossa saatetaan sotkea asioita tai siinä on virhe. Hänen mukaansa kyseessä oli rikaste, jossa oli pieniä määriä uraania.
- Me emme raportoi maahantuotavia materiaaleja, koska niiden pitoisuudet ovat niin pieniä, Sopo sanoi YLE Uutisille.
Myös Säteilyturvakeskuksen asiantuntija Arja Tanninen arvelee, että kyseisessä raaka-aineessa on niin pieni uraanipitoisuus, että se ei edellytä erillistä ilmoitusta Suomessa.
Kysyttäessä, miksei Kongo ole raportoinut uraanin viennistä, Tanninen arvioi, ettei vienti Kongossakaan vaadi erillistä lupaa, jos uraanipitoisuus on riittävän pieni. Tanninen huomauttaa, ettei maa myöskään ole jäsenenä kansainvälisissä järjestöissä, joiden puitteissa tällaista vientivalvontaa säädellään.
Tannisen mukaan OMG Kokkola Chemicalsilla on olemassa lupa toimintaan, jossa he tuovat ulkomailta kaivostoiminnan jätteen tyyppistä raaka-ainetta, josta sitten tuotetaan Suomessa sivutuotteena uraania.
Sopon mukaan Malta Forest Company ei enää myy Suomeen kyseista rikastetta. Viimeiset materiaalit tulivat Suomeen vuonna 2008, hän muistelee.