METSO-ohjelma velvoittaa metsäkeskuksia antamaan metsänomistajille tasapainoista tietoa niin metsän talouskäytöstä kuin luonnonsuojeluunkin liittyvistä asioista. SLL:n mukaan suojelupuoli tuntuu metsäkeskuksilta unohtuneen.
Liiton tietojen mukaan metsäkeskukset lähettivät viime vuonna kymmeniä tuhansia kirjeitä ns. passiivisille metsänomistajille. Kirjeissä patisteltiin metsäkauppoihin ja metsänhoitoon, METSO-ohjelmaa tai suojelumahdollisuuksia ei mainittu. SLL onkin lähettänyt kyselyn metsäkeskuksille ja niitä ohjaavalle maa- ja metsätalousministeriölle, kuinka suojeluvaihtoehdoista tiedotetaan. Liitto ei ole saanut vielä vastausta, sen tekee ministeriö keskitetysti.
SLL:n puheenjohtaja Risto Sulkava arvioi YLE Uutisille, että metsäkeskusten toiminnassa on suuria eroja. Osa tiedottaa metsänhoidon vaihtoehdoista kohtalaisesti, mutta toiset ovat hyvin vanhanaikaisilla linjoilla.
Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan vanhan metsän omistajilla on kolme tasavahvaa vaihtoehtoa metsiensä hyödyntämiselle: perinteinen talouskäyttö, joka käytännössä merkitsee avohakkuuta, uudenlainen talouskäyttö, jossa hakkuu on varovaista, sekä metsän suojelu. SLL:n metsäasiantuntija Harri Hölttä on vakuuttunut, että kevyempi metsätalous on taloudellisesti kilpailukykyistä nykyiseen avohakkuulinjaan verrattuna. Metsien suojelu taas muuttuu yhä kannattavammaksi, sillä valtio on varannut siihen rahaa ja toisaalta metsäyhtiöiden puuntarve pienenee taantuman myötä.
Valtaosa suomalaisista ei hyväksy avohakkuita
Luonnonsuojeluliitto saa kannalleen tukea Helsingin yliopiston Metsäekologian laitoksen tutkimuksesta, jonka mukaan 70 prosenttia suomalaisista ei hyväksy avohakkuita eli metsän kaatamista hakkuualueelta kokonaan. Avohakkuut saivat tukea vain noin 15 prosentilta vastaajista.
Kyselyssä on huomionarvoista, että suurin osa metsänomistajistakin, 56 prosenttia, ei hyväksy avohakkuita, kertoo Metsäekonomian laitoksen tutkija Annukka Valkeapää. Lisäksi 60 prosenttia vastaajista katsoo, että metsäteollisuudella on liikaa päätösvaltaa.
Valkeapään mukaan tutkimuksen otos on tilastollisesti ehkä jopa tarkempi kuin tavanomaisten mielipidekyselyjen.
Metsäkeskus: Muut hakkuutavat tuskin taloudellisia
Rannikon metsäkeskuksen johtaja Karen Wik-Portin vakuuttaa, että metsänomistaja saa kyllä tietoa, jos hänen palstallaan on erityisiä suojeluarvoja. Tuolloin metsänomistajalle kerrotaan mm. ympäristötuesta, jonka käyttö Rannikon metsäkeskuksen alueella on kasvanut viime aikoina, Wik-Portin kertoo YLE Uutisille.
Hänen mukaansa on kuitenkin vaikea nähdä, että metsän uudistaminen muilla kuin pääte- tai siemenpuuhakkuilla olisi nykyaikana kannattavaa. Joissakin tapauksissa kevyempi hakkaaminen voi tulla kyseeseen vanhoissa kuusikoissa ja rehevillä mailla, hän sanoo.
Avohakkuiden vastustaminen tulee hänen mukaansa silloin tällöin esiin asiakkaiden taholta. Metsänhoidosta toimeentulonsa saavat kuitenkin ymmärtävät asian, hän kertoo. Metsänomistajat melkein aina haluavat säilyttää jonkin heille tärkeän metsän osan. Jos metsällä on asutukseen näkyviä maisema-arvoja, sitä yleensä säästetään, kertoo Wik-Portin.