British Library ei usko, että kadonneet kirjat on varastettu, vaikka osaa ei ole nähty puoleen vuosisataan. Ne lienevät vain kulkeutuneet vääriin paikkoihin 650 hyllykilometrillä, arvellaan kirjastosta, jossa on kaikkiaan 14 miljoonaa kirjaa ja miltei 150 miljoonaa sanoma- ja aikakauslehteä, karttaa ja muuta esinettä.
Osalla kirjoista on suuri arvo myös rahallisesti, mutta osa kiinnoistaisi luultavasti vain sangen kapeaa ostajakuntaa. Tällaisia lienevät Lontoon jalkapallojoukkueiden ottelutaulukot 1930-luvulta. 1500-luvun saksalaisen uskonpuhdistajan Wolfgang Musculusin selvitys koronkiskonnasta sen sijaan lasketaan kirjamarkkinoilla yli 20 000 euron arvoiseksi.
Kadonneiden ensipainosten joukossa on monia englanninkielisen romaanikirjallisuuden helmiä, muun muassa Oscar Wilden Dorian Grayn muotokuva vuodelta 1891, ja Lewis Carrollin kuvitettu Liisa ihmemaassa vuodelta 1876.
Tärkeimpi teoksia pidetään lujasti silmällä
British Libraryn hyllyistä kannetaan lukusaleihin 3,5 miljoonaa kirjaa vuodessa. Yleensä kirjan puuttuminen havaitaankin niin, että joku kysyy sitä luettavakseen. Osa aukoista ilmenee tarkastuksissa.
- British Library ottaa kokoelmiensa turvallisuuden erittäin vakavasti. Meillä on useita keinoja ja käytäntöjä, joilla kirjoja suojellaan sekä tahattomilta vahingoilta että tihutöiltä, sanoo kirjaston johtajistoon kuuluva Jennifer Perkins Guardian-lehdessä.
Kirjastojen turvallisuuteen erikoistuneen yrityksen edustaja Keith Ratmill sanoo puolestaan, että British Libraryssa on yllättävän vähän teoksia hukkateillä. Kokoelma on valtava, eikä yksikään rakennus ole umpiturvallinen, joten British Libraryn asiat voisivat olla yhtä huonosti kuin eräällä pienellä kirjastolla, joka on hukannut viidenneksen kokoelmistaan neljässä vuodessa, Rathmill sanoo.
British Libraryn suurimmat helmet ovat salissa, jota vartioidaan herkeämättä. Tällaisen erikoiskohtelun saavat muun muassa brittien eräänlainen perustuslaki Magna Carta vuodelta 1215 sekä Lindisfarnen kuvitettu rukouskirja 600-luvun lopusta tai 700-luvun alusta. Muihin kirjoihinsa kirjasto ei ole halunnut laittaa edes mikrosiruja, koska pelkää niiden turmelevan teoksia.