Jani Leinonen ja Riiko Sakkinen ovat tällä hetkellä suomalaisen nykytaiteen kuumia nimiä. Leinonen valikoitui vastikään yhdeksi Suomen edustajaksi Venetsian Biennaaliin ja Sakkisella on parhaillaan yksityisnäyttely Korjaamo Galleriassa Helsingissä. Lisäksi molempien teoksia nähdään Kiasman uudessa kokoelmanäyttelyssä, joka avautuu yleisölle perjantaina.
Amos Anderssonin taidemuseon näyttelyyn Leinonen ja Sakkinen ovat tehneet yhteistyönä isokokoisia teoksia, joissa mainos- tai uutiskuvia on täydennetty maalaamalla päälle. Molemmat taiteilijat ovat yhdistäneet mainoskuvastoa maalauksiinsa myös aiemmin.
Hello Kitty on vaiennettu suuttomaksi
Näyttelyn provokatiivisissa töissä seikkailee esimerkiksi söpöistä söpöin, vaaleanpunainen pikkutyttöjen suosikkihahmo Hello Kitty.
- Mikki Hiiret ja muuthan ovat alun perin tulleet tutuiksi piirrossarjoista. Hello Kittyn figuuri on puolestaan kehitetty ainoastaan siksi, että sen kuva voidaan painaa kaikkiin mahdollisiin tuotteisiin. Nykyäänhän jopa rynnäkkökivääreitä myydään Hello Kittyn kuvilla varustettuina. Kun Hello Kittyn luojalta kysyttiin, miksi hahmolla ei ole suuta, hän vastasi naisten olevan kauniimpia, kun niillä ei ole suuta. Minulle Hello Kitty on myös siksi tärkeä, että se on syntynyt samana vuonna kuin minä, Sakkinen selostaa.
Tuotanto Vietnamiin, sosiaaliturva pois!
Taiteilijakaksikon mukaan näyttely taistelee maailmaa vavisuttavaa talouskriisiä vastaan. Lääkkeeksi tarjotaan muun muassa tuotannon siirtämistä Vietnamiin, työntekijöiden oikeuksien ja palkkojen leikkaamista ja sosiaaliturvan poistamista.
- Mehän teemme realistista taidetta, eli teemme näkyväksi sen, mitä muut sanovat. Kun olen kuunnellut poliitikkoja ja talousjohtajia, mielestäni nämä asiat ovat juuri sitä, mitä he ovat tarjonneet ratkaisuksi, Sakkinen toteaa.
Värikkään ja yltäkylläisen näyttelyn nimi on siis Janin ja Riikon vapaa maailma. Mutta minkälainen on vapaa maailma, johon taiteilijat viittaavat?
- Siellä kaikilla on vapautta aivan mielettömästi, mutta se on täysin pinnallista ja suuryritysten kontrolloimaa, Sakkinen aloittaa.
- Ja yhtenä lähtökohtana meillä on ollut se, että yksikään maa, jossa on McDonalds, ei ole ollut sodassa toisiaan vastaan. McDonaldshan menee aina vain kapitalistisiin maihin, ja neoliberalistiset maat eivät koskaan ole olleet sodassa toistensa kanssa. Tästähän voisi päätellä sen, että me haluamme nyt jokaiseen maahan McDonaldsin, koska siten maailman rauha olisi taattu, Leinonen jatkaa.