Venäjän duuman ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Juli Kvitsinski korostaa Venäjän vastustavan voimakkaasti sotilasliitto Naton työntymistä lähemmäs sen maan rajoja. Suomi ei ole tässä suhteessa poikkeus.
- Me tietysti toivomme, ettei Suomi ottaisi askelta sotilaalliseen liittoutumiseen, YLE Uutisten haastattelema Kvitsinski sanoo.
- Se johtaisi maidemme kahdenvälisten suhteiden selvään heikkenemiseen. Suhteet ovat kuitenkin olleet hyvät ja dynaamiset.
Kvitsinkin mukaan Suomen ei pitäisikään tärvellä hyviä välejä sotilaallisella vastakkainasettelulla.
Hän varoittaa, että Suomen sotilaallinen liittoutuminen johtaisi vastatoimiin Venäjän taholta.
- Ne voivat olla luonteeltaan erilaisia. Siitä tehtäisiin joka tapauksessa sotilaallisia, poliittisia ja taloudellisia johtopäätöksiä.
Kvitsinski suhtautuu rauhallisemmin Ruotsin mahdolliseen liittoutumiseen.
- Ruotsi ei ollut kylmän sodan aikana todellisuudessa liittoutumaton. He tekivät yhteistyötä Naton kanssa ja saattoivat kriisin tullen luottaa sen apuun.
”Nato nojaa yhä kovaan voimaan”
Kvitsinskiä pidetään yhtenä parhaiten kansainväliseen politiikkaan perehtyneistä venäläiskansanedustajista. Ennen uraa parlamentissa hän palveli Neuvostoliiton ja myöhemmin Venäjän suurlähettiläänä useassa Länsi-Euroopan maassa. Kvitsinski ehti toimia myös Neuvostoliiton varaulkoministerinä.
Hänen mukaansa Naton luonne sotilaalliseen voimaan ja kollektiiviseen puolustukseen nojaavana blokkina ei ole muuttunut.
Venäjän näkökulmasta Nato on edelleen Yhdysvaltain voimapolitiikan tärkein väline. Kvitsinski ei usko Yhdysvaltain uuden presidentin Barack Obaman muuttavan tilannetta..
- Kuunnelkaa vaikka ulkoministeri Hillary Clintoa. Hän puhuu kovasta, pehmeästä ja fiksusta voimasta, mutta voimasta joka tapauksessa. Tämä linja jatkuu.
Voimapolitiikalla on kuitenkin rajoitteensa. Kvitsinski ennustaa, että Yhdysvallat ja sen liittolaiset joutuvat vielä perääntymään verissä päin Afganistanista, kuten Neuvostoliitto 20 vuotta sitten.
- Afganistanin operaation keskeinen tavoite liittyy Naton yhtenäisyyden vahvistamiseen. Yhdysvallat haluaa, että sen liittolaiset kietoutuisivat yhä syvemmin tähän seikkailuun. Puhun seikkailusta, koska sotilaallisen onnistumisen mahdollisuuksia Afganistanissa ei ole, Kvitsinski ennustaa.
Ei ensimmäinen varoitus
Kvitsinskin kanssa samantyyppisen varoituksen Suomen Nato-jäsenyydestä esitti viime keväänä Venäjän Nato-suurlähettiläs Dmitri Rogozin.
Niin ikään venäläisdiplomaatti Vladimir Kozin aiheutti Suomessa melkoisen Nato-kohun toissa vuonna suosittelemalla Suomea lykkäämään mahdollista jäsenyyttään sotilasliitossa ainakin 15 vuodella.
Kozinin mukaan Venäjä pitäisi Suomen Nato-jäsenyyttä suorana sotilaallisena uhkana.