Nuorten seurue suuntasi kohtalokkaaksi osoittautuneelle telttaretkelle Bodominjärven rannalle helluntaina 1960. Seurueeseen kuului kaksi 15-vuotiasta tyttöä ja kaksi 18-vuotiasta poikaa. Heidät löysi seuraavana aamupäivänä poikansa kanssa uimaan lähtenyt kirvesmies, jonka huomio kiinnittyi rannalla olleeseen lyyhistyneeseen telttaan.
Murhaaja oli katkaissut teltan narut ja puukottanut tytöt ja toisen pojista kuoliaaksi. Surmien arvioitiin tapahtuneen noin kuuden aikaan aamulla. Toinen poika löydettiin makaamasta teltan päältä vakavasti loukkaantuneena: häntä oli lyöty takaraivoon tylpällä esineellä ja hänen leukansa oli murtunut. Eloonjääneen pojan nimi oli Nils Gustafsson.
Poliisi aloitti surmaajan jäljittämisen. Todistusaineistona olivat vereen tahriutunut telttakangas ja murhapaikan lähistöltä löytyneet poikien kengät. Kuulusteluissa Gustafsson ilmoitti, ettei muistanut mitään surmayön tapahtumista. Hypnoosiin vaivutettuna hän kuitenkin antoi kuvauksen tuntemattomasta miehestä, jonka kertoi tunkeutuneen nuorten telttaan.
Kolmoissurma järkytti ja puhutti suomalaisia. Poliisi sai lukuisia yleisövihjeitä, joista yksikään ei kuitenkaan johtanut surmaajan jäljille. Bodominjärvi vakiinnutti maineen Suomen tunnetuimpana järvenä, mutta tämä ei auttanut poliisia, joka törmäsi tutkimuksissaan umpikujaan toisensa jälkeen.
DNA-tutkimuksessa avain surmien selvittämiseen? Vuosikymmenten aikana poliisi on kuulustellut murhista tuhansia ihmisiä ja saanut samoin tuhansia yleisövihjeitä. Epäiltyjäkin on ollut kymmeniä. Murhat nousivat esille jälleen vuonna 2003 professori Jorma Palon Bodomin arvoitus -kirjan myötä. Palo piti kirjassaan syyllisenä alueella liikkunutta saksalaismiestä, jolla kuitenkin oli poliisin mukaan vedenpitävä alibi. Alkoi jo näyttää siltä, että Bodominjärven surmat jäisivät ratkaisematta ikuisiksi ajoiksi. Huhtikuun 2004 alussa 44 vuoden takaisen mysteerin käänteet alkoivat kuitenkin selvitä: poliisi ilmoitti epäilevänsä Bodominjärven surmista miestä, joka oli ainoana selvinnyt telttaretkestä elävänä, Nils Gustafssonia. Espoon käräjäoikeuden määräyksen perusteella Gustafsson vangittiin todennäköisin syin epäiltynä kolmesta murhasta. Nyt 62-vuotias epäilty kiisti syyllisyytensä.
Poliisi oli sulkenut vaihtoehtoja pois yksi toisensa perään ja keskittänyt tutkimuksensa Gustafssoniin. Alun perin tämä oli jäänyt epäilyjen ulkopuolelle, koska oli itsekin loukkaantunut pahoin surmayönä. Nyt poliisi ilmoitti epäilevänsä, että Gustafssonin vammat olisivat syntyneet joko kamppailun seurauksena tai että hän olisi aiheuttanut ne itse.
Näytteet tutki ensin keskusrikospoliisin tekninen laboratorio, minkä jälkeen ne lähetettiin analysoitaviksi Britanniaan. Brittiläinen rikoslaboratorio pystyi selvittämään, että Gustafssonin kengissä oli toisen surmansa saaneen tytön verta. Kenenkään seurueen ulkopuolisen DNA:ta kengistä ei löydetty.
Britanniasta saadut tutkimustulokset tukivat keskusrikospoliisin näkemystä, jonka mukaan Gustafsson olisi piilottanut kengät surmien jälkeen. Oleellista näytön kannalta oli kuitenkin se, olivatko testitulokset ja Gustafssonin kertomukset keskenään ristiriitaisia.
Tapaus syyttäjälle vuodenvaihteen jälkeen Espoon käräjäoikeus vapautti Nils Gustafssonin tutkintavankeudesta kesäkuun lopulla, mutta määräsi tämän heinäkuun loppuun asti jatkuneeseen matkustuskieltoon. Gustafsson kiisti järjestelmällisesti koko esitutkinnan ajan syyllisyytensä Bodominjärven veritekoihin. Asianajajansa välityksellä hän myös toivoi, että hänet jätettäisiin kotonaan rauhaan. Keskusrikospoliisin surmatutkimuksen piti alun perin valmistua elokuun aikana. Tutkinta oli vuoden loppuessa kuitenkin yhä kesken, sillä poliisi ei ollut saanut kaikkia lausuntoja brittiläiseltä rikoslaboratoriolta. Syyttäjälle tapaus oli siirtymässä vasta vuonna 2005. Kolmoismurhan käänteet näyttäisivät siis vähitellen oikenevan, mutta millainen sitten on Suomen tunnetuin järvi? Bodominjärvi sijaitsee Espoon pohjoisosassa Kehä III:n varrella. Kolme ja puoli kilometriä pitkä ja puolitoista kilometriä leveä järvi on keskellä asutusta, mutta aivan järven ranta on säästynyt rakentamiselta. Järven välittömässä läheisyydessä on kaksi luonnonsuojelualuetta. Anna Sirkka, YLE24
Tutkimuksia auttoi suuresti uudenaikainen tekniikka, etenkin DNA-testaus. Poliisilla oli edelleen hallussaan niin verinen telttakangas kuin retkeilemässä olleiden poikien kengätkin, jotka löytyivät rikospaikan läheltä. Tätä todistusaineistoa ryhdyttiin nyt tutkimaan uudelleen.