Kannettavan, henkilökohtaisen musiikkisoittimen ensimmäisenä patentoinut Anreas Pavel näki keksintönsä keinona lisätä elämään ääniraita.
Pavel kertoo kokeilleensa kannattavaa, kuulokkein varustettua "stereovyötään" ensimmäistä kertaa tyttöystävänsä kanssa Sveitsissä vuonna 1972. Kuulokkeissa soi jazz-huilisti Herbie Mannin ja blues-kitaristi Duane Allmanin yhteisprojekti Push Push.
- Olimme metsässä St. Moritzissa, ja satoi lunta. Painoin nappia, ja yht'äkkiä leijuimme. Oli uskomaton tunne tajuta, että nyt olisi mahdollista moninkertaistaa minkä tahansa tilanteen esteettinen potentiaali, hän kertoi New York Timesin haastattelussa vuonna 2003.
Epäluuloja uutta kohtaan Walkmanin käyttäjiä katsottiin aluksi oudoksuen siksi, että he toivat perinteisesti kotona harrastetun musiikinkuuntelun ihmisten ilmoille. Walkmanin saattoi rinnastaa vaikkapa julkiseen suuteluun.
Pelko siitä, että play-nappia painamalla ihmiset kytkeytyvät ulos yhteisestä, nosti päätään. Että Walkman olisi jälleen yksi askel kohti ”yksinäistä väkijoukkoa”, David Riesmanin vuonna 1953 lanseeraaman termin mukaisesti.
Ranskalaistutkija Jean-François Lyotard oli 1980-luvun kynnyksellä sitä mieltä, ettei nyky-yksilö eristyksissä ole, suhteet muihin vain ovat monimutkaisempia kuin koskaan ennen. Myös Umberto Eco torppasi ”kulttuurimoralisteiksi” kutsumiensa tavan torjua uusi sen takia, ettei se ei sovi heidän ajatusmalliinsa.
Huoli kuulokeajan ihmisten eristäytymisestä puhuttaa vähän väliä. Esimerkiksi Sussexin yliopiston tohtori Michael Bull on sitä mieltä, että iPodin ja kännykkäsoittimen kuuntelijat tekevät selväksi, ettei heille voi puhua. Laitteiden avulla voimme katsoa muita ilman että tarvitsee sanoa mitään kenellekään, Bull sanoo.
Musiikkiteknologian asiantuntija Kendall Wrightson on kommenteissaan vielä kärjekkäämpi. Hänen mielestään vallitsee kuvitelma siitä, että voisimme hallita tunteitamme itse valitsemillamme häiriötekijöillä. Musiikista on hänen mukaansa tullut kuin puudutusainetta.
Suomen akustisen ekologian seuran puheenjohtaja Heikki Uimonen muistuttaa, että laitteiden tuomitseminen on turhaa, jos terveen järjen käyttö muistetaan.
- MP3-soitinten äänenlaatu on hyvää tasoa. Mutta se on huolestuttavaa, jos äänellä käydään ääntä vastaan, hän sanoo.
Tuolloin Pavel oli voittanut vuosikymmeniä kestäneen patenttiriidan Sonyn kanssa Walkman-soittimen keksijästä; aiemmin yhtiö oli sälyttänyt kunniaa pääjohtajalleen tai lopettamisuhan alla olleelle kasettisoitinosastolle.
Esteettisiä potentiaaleja väheksymättä, Sonyn pääjohtajan Akio Moritan suunnitelmissa oli moninkertaistaa myös voitot, myydä miljoonia Walkmaneita erityisesti nuorille.
Vuonna 2002 soittimesta oli tullut jo niin yleinen, että australialainen tuomioistuin määräsi, ettei Sonylla ole enää yksinoikeutta sanaan 'Walkman'.
Suurin huoli haitasta kuulolle Walkmanin arvostelijat tarttuivat myös sen aiheuttamaan meteliin: muun muassa Iso-Britannian julkisen liikenteen kulkuneuvoihin kiinnitettiin 1980-luvulla kylttejä, joissa kiellettiin soittaminen niin lujalla, että muut matkustajat häiriintyvät. Kovalla kuuntelusta on tietenkin eniten haittaa kuuntelijalle itselleen, ja lääkärit palauttavat kritiikin muutenkin varmemmalle pohjalle. Tuore brittitutkimus muistuttaa, että jos muut voivat kuulla musiikin kuulokkeiden läpi, sen voimakkuus riittää vaurioittamaan kuuloa.
Deafness Research UK kertoo, että mp3-soitintaan ahkerimmin kuuntelevat kärsivät muita enemmän korvien häiritsevästä soimisesta, joka ennakoi jopa kuuroutta. Tutkimuksen mukaan 14 prosenttia briteistä kuuntelee korvakuulokemusiikkia 28 tuntia viikossa.
Tutkitut 17 - 34-vuotiaat voivat menettää kuulonsa 30 vuotta vanhempiensa sukupolvea aiemmin, tutkijat varoittavat. Kaksi viidestä vastanneesta ei tiennyt, että kannettavat soittimet, meteli yökerhoissa ja liikenteen melu voivat vaurioittaa kuuloa pysyvästi. Tutkijat muistuttavat niin sanotusta kuudenkympin muistisäännöstä: kannettavaa ei kannata kuunnella yli 60 minuuttia kerrallaan eikä yli 60 prosentilla sen tehosta. Tässäkin asiassa kohtuuden korostaminen pitää siis kutinsa. Janne Kauppila, YLE24 >>> Hiljaisista alueista pakopaikka metelistä >>> Hiljaisuus erottaa äänet toisistaan >>> IMPROVe kysyy, miltä kaupunki kuulostaa