Tutkimuksessa selvisi, että Ruotsin korkein oikeusaste julisti ns. lapinkylien yhteismaat kruunun omaisuudeksi jo vuonna 1742, koska niitä ei ole koskaan luovutettu kenellekään. Nykyisin kuitenkin oikeuskäytäntö tunnustaa myös niin sanotun ylimuistoisen nautinnan omistusoikeuden perustaksi.
Tutkimustyöhön osallistunut Lapin yliopiston tutkija Juha Joona sanoo, että lopullinen ratkaisu voidaan siten löytää vain oikeudenkäynnissä, jossa punnitaan, kumpi peruste on voimakkaampi.
Oikeusministeriö tilasi tutkimuksen selvitysmies Juhani Wirilanderin ja maaherra Hannele Pokan johtaman saamelaistoimikunnan suositusten perusteella. Selvitystyön taustalla on Suomen halu ratifioida Kansainvälisen työjärjestön ILO:n alkuperäiskansasopimus. Sopimuksen mukaan alkuperäiskansoille on tunnustettava omistus- ja hallintaoikeus maihin, joilla ne perinteisesti asuvat.
Tavoitteena turvata saamelaisten oikeudet
Tutkimuksen tavoitteena oli löytää ratkaisu siihen, miten saamelaisten kotiseutualueella valtionmailla voidaan turvata saamelaisen alkuperäiskansan oikeudet ylläpitää ja kehittää kulttuuriaan ja perinteisiä elinkeinojaan ja samaan aikaan ottaa huomioon paikalliset elinolosuhteet ja niiden kehittämistarpeet.
Tutkimus perustui arkistolähteisiin entisten Kemin ja Tornion Lappien asutus- ja väestöhistoriasta, maankäytöstä ja maanomistusoloista 1700-luvun puolivälistä 1900-luvun alkuun.
Tutkimuksen julkistamistilaisuudessa oikeusministeri Leena Luhtanen (sd.) totesi, että tutkimuksesta seuraa keskustelua sekä tieteen että politiikan areenoilla. Molemmilla työn tuloksia tullaan myös kiistämään. Sen vuoksi tarvitaan mahdollisuus avoimeen keskusteluun ja aikaa tasapainoisen näkemyksen muodostamiseen.
Jo aiemmin eri vaiheissa laadituissa ehdotuksissa asian lainsäädännölliseksi hoitamiseksi on kehitelty ratkaisumallia, jossa saamelaisten maankäyttö ja erityisesti poronhoito perustuisivat käyttöoikeusratkaisuille ja yhteishallinnolle, kun taas veromaita tai Lapinkyliä koskevat yksityisoikeudelliset vaatimukset tulisivat erikseen selvitettäviksi muussa menettelyssä, oikeusministeri Luhtanen kertoi.
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.) sanoo, että nyt kaikki tarvittavat tiedot maaomistuskiistasta on selvitetty, uusia selvityksiä ei enää tarvita.
Sasin mielestä seuraavan hallituksen tulisi käydä asiasta periaatteellinen ja kattava keskustelu ja tämän jälkeen pitäisi ratkaista. Yksityishenkilöiden maaomistukseen on vaikea puuttua, mutta muilta osin hallitus ja eduskunta joutuvat arvioimaan, mikä on kaikkien kannalta oikeudenmukainen ratkaisu ottaen huomioon historia ja olosuhteet.
YLE24, Lapin Radio