Kairikon mukaan kyse olisi riistanhoidosta. Hoidon kohteena olisivat muut vesilinnut. Metsästäjien havaintojen mukaan laulujoutsen häätää reviiriltään muita vesilintuja.
Lintuharrastajien järjestö BirdLife Suomella on päinvastainen näkemys laulujoutsenen vaikutuksesta muihin vesilintuihin. Järjestön mukaan laulujoutsen häätää pienpetoja pesintäalueilta ja nostaa pitkällä kaulallaan ravintoa järvenpohjasta muidenkin vesilintujen saataville.
Suomen kansallislintu metsästettiin aikoinaan sukupuuton partaalle. Pienimmillään kanta oli 15 pesivää paria Lapin ja Kuusamon erämaissa. Kanta lähti kasvuun 1950-luvulla. Pesiviä pareja on nyt arviolta 6 000, kun vuosikymmen sitten niitä oli tuhat. Birdlife Suomen arvion mukaan nykyisella kasvuvauhdilla laulujoutsenpareja on vuonna 2010 lähes 9 000 paria. Vuoteen 2030 mennessä niitä arvioidaan olevan jo lähes 80 000 paria.
Järjestö kuitenkin arvioi, että kannan kasvu hidastuu.