Vaikka kaupunki oli suljettu, jokapäiväinen elämä oli asukkaiden mielestä kuitenkin normaalia.
- Elimme ihan tavallista elämää. Ainoa poikkeus oli se, että raja-alueella tarkastettiin passit. Elämä oli samanlaista kuin nyt, sanoo kaupungin asukas Aleksandra Varavko.
Eloa kaupungissa helpotti se, että Moskova piti huolen muita Viron kaupunkeja korkeammasta elintasosta.
- Meille se oli normaalia aikaa. Toisiin kaupunkeihin verrattuna eron kuitenkin näki. Heillä ei ollut mitään, mutta koska meidän kaupunkimme oli suljettu, meillä oli kaikkea, toteaa kaupungin asukas Anatoli Vasiliv.
Uraanin tuottamisesta koitui kuitenkin ongelmia. Useat ihmiset sairastuivat tai kuolivat tuona aikana epäselvissä merkeissä. Nykyisen kaupunginjohtajan Ain Kiviorgin mukaan asia salattiin tiukasti.
- Uraanin tuottaminen oli tietysti vaaraksi ihmisten terveydelle. Silloin se oli suuri salaisuus. Jos ihminen kuoli uraanin seurauksena, hänen kerrottiin kuolleen johonkin muuhun tautiin, Kiviorg sanoo.
Myös Sillamäen läheltä löytyy pala traagista historiaa.
Sinimäellä, aivan Sillamäen kupeessa, käytiin toisen maailmansodan verisimpiä taisteluja vuonna 1944.
Jopa 200 000 puna-armeijan sotilasta kuoli tai haavoittui. Kohti avoimuutta ja turismia Nyt neuvostoaika on kuitenkin ohitse ja suuntana 16 000, lähinnä venäjänkielisen asukkaan Sillamäellä on Eurooppa. Kaupunginjohtajan mukaan sen lisäksi, että kaupunki on avautunut turisteille ja ulkomaisille investoinneille, myös ihmisten asenteissa on tapahtunut muutos.
- Elämme aivan toisin kuin ennen. Nyt on tapahtunut muutos ihmisten tietoisuudessa. Ihmiset tuntevat nykyään itsensä osaksi Viroa ja Eurooppaa, Kiviorg sanoo.
Eurooppaan Sillamäen linkittää yhä tiiviimmin viime vuonna avattu laivayhteys Kotkaan. EU:n itäisin satama, 25 kilometriä Venäjältä, tuo kaupunkiin turistien lisäksi paljon työpaikkoja.
Sataman vieressä historia ja nykyisyys kohtaavat: matkustajalaivat tuovat turisteja kaupunkiin päivittäin ja vieressä entinen uraanirikastamo tuottaa nykyisin harvinaisia maametalleja.
Mielenkiintoisen historian lisäksi kaupungissa silmään pistää arkkitehtuuri, joka edustaa Stalinin 50-luvun mahtailevaa uusklassista tyyliä. Rintarinnan seisovat juuri loistokuntoon uusitut - ja vielä uudistusta kaipaavat rakennukset.
Ravintoloita ja viihdykettä Sillamäestä ei vielä suuremmin löydy. Rauhallisuutta, siisteyttä ja rosoista kauneutta löytyy sitäkin enemmän.
Sillamäellä kenelläkään ei ole kiire minnekään. Uniset kadut toivottavat nyt turistit tervetulleiksi.