Vanhastaan on tiedetty, että mehiläisenhoitoa harjoitettiin jo kauan sitten. Hunajaa käytettiin ruokana, lääkkeenä ja osana uskonnollisia menoja. Rehovin mehiläispesät ovat kuitenkin poikkeuksellisia sekä ikänsä että rakenteensa vuoksi, kertoo tutkimuksiin osallistunut arkeologi Amihai Mazar Jerusalemin heprealaisesta yliopistosta.
Oljista ja savesta muotoilluissa pesissä on lentoaukko mehiläisille ja kansi mehiläistenhoitajalle, jotta hän pääsi käsiksi pesän hunajakennoihin. Pesät löytyivät siisteissä riveissä huoneesta, jossa niitä lienee ollut satakunta. 30 pesää on ehjiä.
Raamatussa Israelia kutsutaan maidon ja hunajan maaksi. Tutkijat eivät kuitenkaan ole pitäneet sitä viittauksena mehiläistenhoitoon, vaan pikemminkin hunajan on arveltu viittaavan makeisiin taateleihin ja viikunoihin.
Uusin löytö valaisee asiaa eri suunnasta, Mazar arvioi. Hänen mukaansa on selvää, että mehiläistenhoito oli järjestäytynyttä toimintaa ja osa kaupungin taloutta. Rehovissa lienee ollut noin 2 000 asukasta.
Haifan yliopiston asiantuntija Ezra Marcus pitää löytöä ainutlaatuisen konkreettisena kuvana 3 000 vuoden takaisesta elämästä. Mehiläistenhoidosta on ollut vanhoja tekstejä ja kuvia, mutta ei mitään näin kouriintuntuvaa, Marcus ihastelee.
Erityisesti häntä hämmästyttää se, että mehiläisiä hoidettiin keskellä vilkasta kaupunkia. Selityksiä saattoivat olla kaupungin päällikön halu pitää ala valvonnassaan tai uskonnolliset syyt. Niihin viittaa hedelmällisyyssymbolein koristeltu alttari, joka kaivettiin esiin samalta alueelta.