14 vuoden kirjoitus- ja julkaisutyö esittelee tunnettujen suurmiesten lisäksi aiemmin tuntemattomia oman alansa edelläkävijöitä sekä Suomen kannalta merkittäviä ulkomaalaisia.
- Suhteen Suomeen ei tarvitse olla välitön, sillä esimerkiksi Luther, Hitler ja Stalin ovat vaikuttaneet Suomen kansan kohtaloihin merkittävällä tavalla, olivat he sitten käyneet Suomen maaperällä tai eivät, toteaa kansallisbiografian päätoimittaja ja toimituskunnan puheenjohtaja, professori Matti Klinge.
Hänen mukaansa tämä koskee myös aikaa, jolloin Suomi kuului Ruotsin kuningaskuntaan. Hallitsijoiden ja kuningattarien esitellään tärkeimmät sotapäälliköt ja poliitikot, vaikka he eivät olisi Suomen asioihin puuttuneetkaan. Tämä näkökulma muistuttaa, ettei Suomi ole ollut mikään erillinen saari, vaan yhteydessä ympäröivään maailmaan.
Lähdeaineiston saatavuus vaikutti henkilövalintoihin Suomen kansallisbiografiassa on kuuluisuuksien rinnalla tilaa myös tuntemattomille ja tavallisille. Mukana on murhamiehiä ja varkaita, kapinallisia kansanjohtajia ja toisinajattelijoita. Myös moni nainen esitellään nyt ensimmäisen kerran. Pienoiselämäkerran ovat saaneet esimerkiksi noita, kansanparantaja Marketta Ristontytär Punasuomalainen 1600-luvulta ja kauppias Kaarina Multiala 1500-luvulta. - Pyrkimyksenä oli saada lisää naisia kuvaan menneisyyden suomalaisista. Mutta koska naisista on vähemmän lähdeaineistoa, mukaan otettiin sellaisia ihmisiä, joista oli mahdollista kertoa, vaikka he eivät olisikaan olleet oman alansa merkittävimpiä edustajia. Mukana on naiskauppiaita ja piikoja, joista on saatu riittävästi tietoa elämäkerran kirjoittamista varten. Painotus on kulttuurihistoriallinen, henkilöt toimivat esimerkkeinä, Klinge kertoo. Elämäkerroissa kuvataan myös skandaalien taustat
Myös 1950-luvulla toimineen avioliittohuijari Ruben Oskar Auervaaran elämäkerta on tallennettu kansallisbibliografiaan.
- Auervaaroissa ja volvomarkkasssa kriteerinä on ollut yleisön mielenkiinto. He ovat tunnettuja henkilöitä, joiden nimi tulee esiin kirjoissa ja lehdissä. Kansalaista kiinnostaa katsoa, olisiko heistä saatavilla tietoa, Klinge sanoo.
Mukana on paljonhan myös viihdealan ja urheilun ihmisiä, joita ei aikaisemmin ole tähän tapaan esitelty.
Pienoiselämäkertoja on kirjoittanut yli 700 eri alojen tutkijaa. Päätoimittajan mukaan heille annettiin ohjeeksi kirjoittaa elävästi, mielenkiintoisesti ja peittelemättä.
- Halutaan kuvata asiallisesti, mutta peittelemättä myös ne asiat, jotka vielä elävistä ihmisistä ovat yleisesti tiedossa ja kuuluvat julkisuuteen. Tässä on usein myös voitu taustoittaa skandaalimaisia juttuja ja kuvata ne oikeassa yhteydessään, Klinge paljastaa.