Samaa periaatetta painottaa perustuslaki ja tasa-arvolainsäädäntö on myös lähtenyt tästä ajatuksesta. Nämä lait ovat pakottavia, niistä ei voi virkaehtosopimuksella poiketa, Koskinen huomauttaa.
YLEn Radiouutisten Ykkösaamun haastattelema Koskinen muistuttaa myös, että yksityisellä ja julkisella sektorilla on ollut käytäntö, että järjestäytymättömät työntekijät saavat ne etuudet, jotka työ- tai virkaehtosopimuksessa sovitaan.
- Julkisella puolella sitä on noudatettu poikkeuksetta, työnantajat eivät ole edes kyselleet sen perään, mihin järjestöön palkansaaja kuuluu.
Hän pitää ymmärrettävänä, että nykyisen kaltainen sopimus allekirjoitettiin. Paine saada ratkaisu aikaan ja Tehyn tiukka linja eivät todennäköisesti mahdollistaneet muuta ratkaisua. Samalla kuitenkin lähdettiin siitä, että yhdenvertaisuutta ja samapalkkaisuutta koskevat kysymykset ratkaistaan myöhemmin, Koskinen uskoo. Hän pitää mahdollisena, että ratkaisua haetaan oikeudesta liittojen voimin, jos yksittäinen työntekijä ensin vie asian tuomioistuimeen.
Tehyn puheenjohtajan Jaana Laitinen-Pesolan mukaan sopimus on Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Tehyn välinen pöytäkirja, joka on työ- ja virkaehtosopimustasoinen pöytäkirja.
- Pöytäkirja tarkoittaa sitä, että nyt sovitut korotukset tulevat ainoastaan tehyläisille, hän kertoi sovun synnyttyä.
Koskista haastatteli Tehy-ratkaisun lainmukaisuudesta ensimmäisenä Turun Sanomat.