Havis Amandaa paheksuttiin sata vuotta sitten

Helsingin Jugendsaliin koottu Havis Amanda Mon Amour 100 vuotta -näyttely kertoo Vallgrenin teoksen monivaiheisesta historiasta. Helsingin kaupungin taidemuseon amanuenssi Kati Nenonen kertoo, että kaupungin imagoa haluttiin kohottaa tilaamalla keskustaan eurooppalaista, modernia suuntausta edustava taideteos. - Kaupungilta puuttui suihkulähde, eikä kaupungilla myöskään ollut omaa symbolia. Siksi Ranskassa asuvalta kuvanveistäjä Ville Vallgrenilta tilattiin julkinen taideteos, kertoo kaupungin taidemuseon amanuenssi Kati Nenonen. Merellistä tunnelmaa kuvaava suihkulähde paljastettiin sata vuotta sitten aamuyöllä kaikessa hiljaisuudessa. Merestä noussut runsasmuotoinen neito aiheutti heti melkoisen julkisen kohun. - Ennen paljastamista suihkulähteen ympärille oli rakennettu lankkuaita. Sen ajan lehtikirjoituksista käy ilmi, että ihmiset kävivät kurkistelemassa lankkuaidan raoista uutta patsasta. Kati Nenosen mukaan kaupunkilaiset hämmästyivät melko lailla, kun kyseessä ei ollutkaan mikään Kalevalan kaino Aino-neito, eivätkä eläimet olleet tuttuja Suomen luonnosta. - Sen sijaan keskiössä oli lihallinen, runsasmuotoinen ja flirttaileva nuori neito, jonka ympärillä merileijonat purskuttivat kuohuvaa vettä, Nenonen kuvailee. Manta puettiin Kaivohuoneen pöytäliinaan Joka vappu Havis Amanda saa ylioppilaslakin päähänsä. Tänä vuonna taidekorkeakoulut lakittivat nuoren neidon perinteen mukaan vappuaattona kello 18. Varhaisin Mantan lakitukseen liittyvä muistitieto on jo vuodelta 1909. - Herrasväki oli viettämässä vappua Kaivohuoneella, kunnes porukan eräs nuorimies muisti yhtäkkiä, että kaupungin uusi Havis Amanda -patsas on kauppatorilla aivan alasti ja varmasti kylmissään, Nenonen kertoo. Muistitiedon mukaan nuorimies oli ottanut Kaivohuoneelta mukaansa pöytäliinan, jonka hän sitten kietoi Havis Amandan harteille. Lisäksi nuorukainen antoi tarinan mukaan oman ylioppilaslakkinsa neidon päähän. - Vuosisadan alussa enemmistö ylioppilaista oli nuoria miehiä. Mikä olisi ollut parempi kohde lakitukselle ja juhlinnalle kuin nuori, alaston, runsasmuotoinen neito!, Nenonen naurahtaa. Lakitus hoituu nyt virtuaalisesti Jugendsalin näyttelyssä kuka tahansa pääsee lakittamaan Mantan virtuaalisesti. Suvi Kitunen oli mukana Taideteollisen korkeakoulun työryhmässä, joka kehitteli interaktiivisen lakitusinstallaation. - Ideana oli, että halusimme antaa lakituksen ilon ja karnevaalitunnelman kaikille. Normaalistihan lakittamaan pääsevät vain harvat, ja nyt sen pääsee jokainen museon kävijä tekemään, Kitunen iloitsee. Havis Amanda Mon Amour 100 vuotta -näyttelyavautuu Jugendsalissa Helsingissä vappuaattona ja on esillä elokuun loppuun.